• EVA WAHLSTRÖM RAJOILLA

    Eva Wahlström kävi rajoilla ja oppi: ”Viimeiset vuodet olen todella tutkinut itseäni, pohjia myöten. Olen myös löytänyt asioita. Kuten kärsivällisyyden. Keskellä syvintä epätoivoa tajusin, ettei lankaa kannata kiskoa irti ennen kuin se on valmis irtoamaan. Osaan nyt odottaa. Olen löytänyt kiitollisuuden, kiitollisuuden kaikesta siitä, minkä sain terveenä kokea, mutta myös kaikesta siitä, minkä kipu pakotti minut käymään läpi. Vasta oltuani heikoimmillani olen ymmärtänyt, miten vahva olen vahvimmillani. Olen myös ymmärtänyt, että minun on katsottava jokaista asiaa ympärilläni niin kuin näkisin sen ensimmäistä kertaa. Minun on nähtävä elämän kauneus ja hienous juuri siinä missä olen, sen sijaan, että ryntäilisin niiden perässä paikasta toiseen kuin päätön kana.”

  • TYÖLLISYYSKYSYMYS

    Työllisyyspolitiikka -kirjaa lukiessa ei voi välttyä muistamasta 1980-luvulla tapahtunutta muutosta yhteiskunnallisessa ilmapiirissä, jossa siirryttiin yksilöllisyyden korostamiseen pois yhteisvastuun politiikasta. Yksilöllisyyden myötä myös politiikan kieli kiinnostui erilaisista elämäntapakysymyksistä. Tämä kytkeytyi nasevasti uusklassisen talouspolitiikan työntymiseen politiikan kärkeen. Uusklassisen taloustieteen ajattelu lähteen nimenomaan siitä, että työmarkkinoilla on yksilöitä, jotka pärjäävät omien avujensa turvin. Pääomaa edustavat hallitsevan median sivut ja ruudut aukesivat yksilö- ja elämäntapatoimijoille ja poliitikoille.

    Hyvinvointivaltio oli avannut kaikille mahdollisuuksien tasa-arvon ja sen myötä se oli kypsynyt kehittymään myös yksilöiden erilaisuuksien mahdollistajana ja erilaisten elämäntapakysymysten kukintana. Oikeisto onnistui nappaamaan hyvinvointivaltion rakentaman perustan hoteisiinsa ja käyttämään siitä noussutta ilmapiiriä oman vahvistumisensa aineksena. Näin kävi, koska edistyksellinen porvaristo ja vasemmisto eivät olleet tarkkana yhteiskunnallisessa kehityksessä. Seurauksena on, että uusklassinen ja uusliberalistinen politiikkaa näivettävät markkinaistamisen keinoin individualismin, elämäntapakysymykset, sivistyksen ja ihmisen valtavan enemmistön yhteiskunnallisen tietoisuuden. Köyhien määrä kasvaa, koska nykyinen väkivaltakoneisto pystyy pitämään kurissa aikaisempaa suuremman kapinallisesti ajattelevan ihmismäärän. Lue koko arvio Työllisyyskymyksestä, nappaa vasemmasta palkkirivistöstä Työllisyyskysymys.

  • NEUVOJA JULKKIKSEKSI

    Kolmen kauden kansanedustaja, Vantaan kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja yksi Uudenmaan kokeneimmista poliitikoista Säde Tahvanainen kertoo, että hän sai neuvoja nousta mediajulkkikseksi.

    ”Minut valittiin eduskuntaan 22 -vuotiaana. Olin muutaman vuoden puoluehallituksessa ja minut valittiin puolueen 2. varapuheenjohtajaksi. Monet patistelivat minua räväkämpään irrotteluun politiikassa”, Säde kertoo.

    ”Mutta en minä ole revittelijä. Olen työmyyrä. Hoidan asioita niihin perehtymällä. Ehkä se näyttää joistakin tylsältä, mutta ajan mittaan se on ollut tuloksekasta. Kun minut esimerkiksi valittiin demarien ykkösedustajaksi Vantaan kaupunginhallitukseen, sen varapuheenjohtajaksi kesäkuussa 2017, omalla tyylilläni olen jo nyt saavuttanut monta tulosta. Tärkeimpänä niistä pidän varhaiskasvatuksen subjektiivisen päivähoito -oikeuden palauttamisen 1.8.2018 alkaen.”