Kuva oikealla: Jorma Hyvösen ottama.

AJANKOHTAISIMMAT:

VERIRYHMÄLLÄ ON MERKITYSTÄ
RUNOJA KÖYHYYDESTÄ
IHMISET HALUAVAT LAHOPUITA METSIIN

KAPINARUNOT TYÖVÄEN ARKISTOON
ARVI HERTTUAN ALEKSANDER

LEMMEN ILOT JA SYDÄMEN SALAT

PYSÄKÖINTILUVAT KOTIHOIDON TYÖNTEKIJÖILLE
RETKEILLÄÄN PÄÄKAUPUNKISEUDULLA
PUTININ JA TRUMPIN JULKILAUSUMA
HENKISYYS JA HENGELLISYYS
RAUHANLIIKKEEN TULEVAISUUSIKKUNA
VANTAAN TALOUS HUOLETTAA

NAISTEN PÄIVÄN RUUSUT APULAISKAUPUNGINJOHTAJA ÅSTRANDILLE
PUHEENI VALTUUSTOSSA: IKÄYSTÄVÄLLINEN VANTAA
SOSIALIDEMOKRAATTISTEN MIESTEN MANIFESTI
VAPAUDEN KAIHO
OLIN JOUKON NUORIN
KONE SENSUROI IHMISEN
TIETOKONEOHJELMAT LUKKIUTTAVAT AJATTELUAMME
ATEISTEILTA LAPSI LESTADIOLAISPERHEESEEN
RATIKKAPUHEENI
VLADIMIR PUTIN - KOKO TARINA
PIKKUJOULUPUHEENI
HIENO KEHITYSKERTOMUS 1600-LUVULTA
PUHEENI VVM:N VANHUSNEUVOSTOPÄIVILLÄ
JUMALALLINEN JA INHIMILLINEN ASIA
PUHEENI VANHUSNEUVOSTON 20 v JUHLASSA
PUHEENI ARMAS -JUHLASSA 12.10.2019

KUN MINÄ TAPPOUHKAUKSIA SAIN
VAMMAISILLA OIKEUS KULJETUSPALVELUIHIN
VANHANAKIN VOI AJATELLA
KARJALA KOKO TARINA
SUKUPUOLEN HUOMIOIMINEN VAHVISTAA HYVINVOINTIA
KALLE KÖNKKÖLÄ - RADIKAALI
VAPAUTTA EI OLE ILMAN VASTUUTA
EVA WAHLSTRÖM RAJOILLA
KAPITALISMIN MUSEOSSA
Kirjoitukseni Helsingin Sanomissa: VANHUSNEUVOSTOJA TULEE VAHVISTAA
TYÖLLISYYSKYSYMYS
Kirjoitukseni Vantaan Sanomissa: KÖYHYYS ON INSTITUALISOITUNUT
KIINALAINEN NAINEN HISTORIASSA
ITSENÄINEN AJATTELIJA - PEKKA KORPINEN
MINÄ OLEN ISÄ, kirjoitukseni Vantaan Sanomissa
NAISJOHTAJAT ASUVAT MEILLÄ
GLOBALISAATIOLOUKKU
STUDIA GENERALIA - JACK LONDON

  • RUNOJA KÖYHYYDESTÄ

    Pilvi Valtoselta ilmestyi juuri runokirja ´Muista sanoa kiitos´, runoja suomalaisesta köyhyydestä. Valtonen sai kirjan kirjoittamiseen elämänsä ensimmäisen apurahan. Hän on ollut yksi suosituimmista esiintyjistä Työväenkirjaston Ystävät ry:n järjestämissä kapinarunoilloissa.
    Pilvi Valtonen tunnetaan parhaiten toiminnallisista lorutuokioista, vaikka hän on kirjoittanut paljon myös aikuisille. Hän on esiintynyt useilla paikkakunnilla Kotkasta Kittilään. Hänen on aikaisemmin julkaissut lasten lorukirjojen lisäksi runokirjan Kiltin tytön karkkipäivä (Mediapinta 2017).
    Runokirjan Muista sanoa kiitos on kustantanut Books on Demand, se ilmestyi 31.8.2020 ja sen hinta on 20 euroa. Kirja on kovakantinen ja siinä on 72 sivua.

  • LEMMEN ILOT JA SYDÄMEN SALAT

    Naimattomana aloitettu sukupuolielämä ja ennen avioliiton alkua siitetyt lapset kuuluivat Suomessa 1800-luvulle saakka ikivanhoihin, avioliittoon tähtäävän seurustelun tapoihin.
    1600-luvulla pariutumisen tavat olivat kirjavia ja käytännöt joustavia. Yhdessä elävät mies ja nainen ymmärrettiin pariskunnaksi, eikä suhteen purkautuminen ollut paikallisyhteisön silmissä välttämättä häpeä, vaikka paikallisyhteisöt viime kädessä ratkaisivat, mikä oli sopivaa ja mikä ei.
    Mielenkiintoista on, että esimerkiksi säätyläismiesten läheiset suhteet suutelemista myöten oli luonnollista ilman seksuaalista tarkoitusta. Vasta 1800-luvun lopulla fyysinen läheisyys omaan sukupuoleen alettiin kokea kiusalliseksi. ”Rahvaankaan arjessa maakuusijan jakaminen miesten ja naisten kesken ei ollut ongelma tai nolostuttava asia. Piiat ja talontyttäret tai rengit ja miesvieraat nukkuivat sopuisasti kylki kyljessä samassa sängyssä. Julkiset kiintymyksen tai hellyyden osoitukset eivät kuitenkaan kuuluneet säätyläistavoista poiketen maaseuturahvaan tapakulttuuriin – edes miesten ja naisten välillä.”
    Voit lukea kirjan esittelyn napsauttamalla kirjan nimeä palkkirivistössä.

  • ARVOKKAITA OMAKUSTANTEITA

    Suomessa ilmestyy tietymätön määrä omakustanteina kirjallisuutta, runoja, esseitä, päiväkirjoja, tietokirjoja ja romaaneja. Niiden anti on tärkeä myös sosiologisesti ja historiallisesti.

    Monet aloittavat kirjoittamisen päästyään eläkkeelle. Kiireinen työelämä ei ole suonut riittävästi aikaa kirjoittamiselle, vaikka monella se on ollut haaveena jo nuoruudesta alkaen. Yksi kirjoittamisen eläkkeellä aloittaneista on vaajakoskelainen Liisa Mansikkaviita, 87 v. Hänen neljäs kirjansa Hetkiä ja mietteitä elämästä käsittää päiväkirjamerkintöjä 2000-luvultga. Niiden välissä on hänen eri tilaisuuksiin kirjoittamansa kronikat ja pakinat. Kirjan lopussa on hänen runojaan. Kirjan kannen on piirtänyt hänen pojanpoikansa Tatu Mansikkaviita.

    Ensimmäisessä kirjassaan Mansikkaviita kuvaili sukunsa vaiheita 1800-luvun lopulta 1900-luvun lopulle. Toisessa kirjassa hän kertoo haastattelujensa pohjalta naisten kohtaloista ja kolmannessa kirjassa ilmestyi hänen kirjoittamiaan runoja.

    Rohkeasti kirjoittamaan.