17. kesä, 2022

MARGARETAN SYNTI

MARGARETAN SYNTI

Jenna Kostet
Margaretan synti
Aula & Co 2021

Yhteisön ja yksilön suhde on elämän suuria kysymyksiä ja myös maailman kirjallisuuden historiaan jääneiden suurteosten keskeisiä teemoja. Jenna Kostet käsittelee yhteisössä kehittyneen henkilön Margareta Kittin yksilöllistymistä – persoonakohtaista vapautumista – koskettavalla ja uskottavalla tavalla. Margaretan omaksuman kapinan ainekset ovat jo yhteisössä, mutta vain terävimmät aivot kykenevät imemään niistä muutosvoimaa. ”Eivät kaikki naiset halua olla kantavina koko ajan.” Kostet on syvällä teemassa, se tuli hienosti esiin jo hänen esikoisromaanissaan ´Lautturi´, jossa hän käsitteli koulukiusaamista.

Hän tulkitsee koulukiusaamisen yhteisöstä käsin. ”Koulukiusaamisesta ei pitäisi puhua lainkaan, vaan pitäisi puhua vallankäytöstä. Siitä miten valtaa käytetään oikein, ja siitä miten sitä käytetään väärin. Vallan väärinkäyttö aiheuttaa kärsimystä.” Tästä on kyse myös Margareta Kittin ja turkulaisen yhteisön suhteessa. Vallankäytöstä, miesten vallasta naisiin ja naiseen.

Margareta naitettiin vääränlaiselle miehelle. Se on romaanin traagisin tapahtuma. Mutta ilman tätäkin, Margaretalla olisi ollut erityisiä vaikeuksia sopeutua 1600-luvun Turun henkiseen ilmapiiriin, jossa jokaisen tuli tehdä ”asioita siksi, että niin kuului tehdä”.

Kirjan teema on erityisen ajankohtainen, koska olemme palanneet ainakin hetkeksi laumakäyttäytymiseen, jossa isännän äänen kuunteleminen ylittää itsenäisen ajattelun. Yhtä lailla kuin Turussa neljäsataa vuotta sitten, tänään eri lailla ajatteleva ja sanova saa tuomion. Turussa saattoi mennä henki, nyt sosiaalinen tuki.

Margareta oli kiinnostunut ihmisistä. Hän ymmärsi, että ihminen on kuin isännälleen oppinut varsa. ”Sinä olet tottunut minun ääneeni samalla tavalla kuin laitumelta haettu varsa tottuu syksyllä uuden isäntänsä ääneen, alkaa odottaa sitä siitä huolimatta, että jonain päivänä isäntä panee sille suitset suuhun ja käskee sen tehdä töitä silloinkin, kun se ei tahtoisi.”

Sosiaaliselle toimijalle, ihmiselle, on tärkeää mitä muut heistä ajattelevat. Tämä on laumakäyttäytymisen ponnin. Margaret ei halunnut toimia näin. ”Minusta tärkeämpää kuin se, mitä kaikki minusta ajattelevat, on se, mitä itse ajattelen.”

Ennen mestaustaan Margaretan ja mestaajan välille syntyy syvä suhde. Heidän rakkautensa ilmeni oudolla tavalla. Henrikin tehtävä oli yhteisön määräyksen mukaisesti mestata Margareta, jonka oli pakko myöntyä yhteisön tuomioon. Mestauslavalle Turun kaunein nainen käveli ylpeästi parhaimpiinsa pukeutuneena. Tyynesti hän, kuin elämänsä voittaneena, taivutti päänsä pölkylle. Henrik poistui lavalta kotiin vaimonsa luokse.

”Minä haaveilin toisenlaisesta elämästä niin paljon, etten voinut enää tyytyä siihen, mitä olin saanut. En voinut koskaan tyytyä, koska tyytyminen ei sopinut minulle, en osannut tyytyä enkä tiennyt, miten sellaista elämää eletään. Jos se on synti, myönnän syyllistyneeni syntiin. Syyllistyin haluamaan jotain sellaista, mitä minun ei olisi koskaan pitänyt haluta – vapautta.”

”Ei, en minä kadu.”