Blogi

13. joulu, 2017

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018

YLEISTÄ

Myyrmäen Eläkkeensaajat ry:n (myöh. yhdistys) tarkoituksena on toimia jäsentensä edunvalvojana tavoitteena taloudellinen ja psykososiaalinen tasavertaisuus ihmisryhmien välillä. Sääntöjensä mukaan yhdistys tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuksia keskinäiseen kanssakäymiseen ja vertaistukeen. Tämän toteutumiseksi yhdistys järjestää kulttuuri-, harraste- ja muuta virkistystoimintaa sekä edistää jäsentensä fyysistä ja henkistä toimintakykyä.

Toimintavuonna yhdistys kiinnittää erityistä huomiota yksinäisyyden vähentämiseen, ottaa toimintaa järjestäessään huomioon vähävaraiset jäsenet, edistää jäsentensä oikeutta liikkumiseen vaatimalla julkisten liikennevälineiden maksujen kohtuullistamista ja jatkamalla tietokoneiden käyttötaitojen ohjausta vähintään nykyisillä resursseilla. Jokaisella ikääntyneellä tulee olla halutessaan oikeus tietokoneisiin ja niiden käytön oppimiseen.

Yhdistys järjestää kaikkea jäsenten tarvitsemaa kerho- ja ryhmätoimintaa, mikäli niihin löytyy vetäjä ja tilat. Vertaistuki on yhdistyksen toiminnan ydin.

Yhdistys tulee erityisen tarkkaan seuraamaan sosiaali- ja terveyspalveluissa suunniteltua rakenteellista muutosta yhdessä toisten eläkkeensaajajärjestöjen kanssa ja oman piirijärjestönsä edunvalvontaa tukien.

Edunvalvonnassa yhdistys seuraa myös erityisesti Myyrmäen ja Martinlaakson alueiden kaavojen toteutumista tavoitteena ikäihmisten toiminnallisten edellytysten ylläpitäminen ja kohentaminen.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Seurataan valtiovallan toteuttamaa politiikkaa ikäihmisten näkökulmasta. Reagoidaan siihen Eläkkeensaajien keskusliiton järjestöväen mukana.

Maakuntien rooli tulee ratkaisevalla tavalla muuttumaan. Vaikutetaan muutokseen huolehtimalla, että ikäihmisten näkökulma tullaan huomioimaan tasavertaisella tavalla.

Vaikutetaan Vantaan hyvinvointipolitiikkaan siten, että ikäihmisten hyvinvoinnin edellytykset kohenevat erityisesti niiden kohdalla, jolla on taloudellisesti niukkaa ja joiden toimintakyvyn alenema edellyttää tukitoimenpiteitä.

Toimintavuoden aikana seurataan uuden Myyrmäen asemakaavan toteutumista käytännössä, osallistutaan aktiivisesti suunnittelutyöhön siltä osin kuin se on yhdistykselle mahdollista.

Monitoimitila Arkki antaa yhdistykselle hyvän toiminnallisen perustan. Arkissa kokoontuu yli sata yhdistystä ja muuta toimijaa. Yhdistys tekee yhteistyötä tilojen käytössä tasavertaisuuden periaatteella.

Yhdistyksen tärkein kokoontuminen on maanantaikerho. Arkin tila on käynyt siihen tarkoitukseen pieneksi ja ilmanvaihdoltaan kehnoksi. Yhdistys pyrkii saamaan keskipitkällä ajanjaksolla uuden tilan tai uudistetun tilan maanantaikerholle.

JÄRJESTÖTOIMINTA JA EDUNVALVONTA

Osallistutaan EKL:n ja EKL:n Uudenmaan piirin toimintaan ja tapahtumiin. Suuntaudutaan edelleen yhteistyöhön niiden vantaalaisten järjestöjen kanssa, joiden kanssa on yhteisiä tavoitteita. Pidetään säännöllisiä yhteistyökokouksia muiden Vantaalla toimivien eläkkeensaajajärjestöjen ja Vantaan vanhusneuvoston eläkkeensaajaedustajien kanssa.

Tuetaan niitä yhdistyksen toimijoita, jotka osallistuvat päätöksentekoon ja tekevät vaikuttamistyötä Vantaan kaupungin luottamuselimissä, seurakuntien luottamuselimissä sekä muissa yhteisöissä.

KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ

Yhdistys kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin. Hallitus kokoustaa kuukausittain lukuun ottamatta kesällä sekä aina tarvittaessa.

Yhdistys kutsuu alueellaan asuvia ikäihmisiä jäsenikseen. Järjestetään uusille jäsenille erityisiä tilaisuuksia, joissa kuullaan jäsenten odotuksia ja kerrotaan yhdistyksen tarjoamista toiminnallisista mahdollisuuksista.

KERHOT JA RYHMÄTOIMINTA

Vertaisuuteen perustuvat kerhot ja ryhmät ovat yhdistyksen ydintoimintaa. Yhdistyksen hallitus kantaa erityistä huolta niiden elinvoimaisuudesta. Kerhoja ja ryhmiä syntyy ja sammuu. Olennaista on, että elämä niiden ympärillä on jäsenehtoista. Kukin kerho ja ryhmä valitsee vastuuhenkilönsä ja tarvittaessa hänelle tukiryhmän. Hallitus huolehtii vastuuhenkilöiden toiminnan edellytyksistä.

Toimintavuonna järjestetään jo toimiville ja uusille kerhojen ja ryhmien vastuuhenkilöille ryhmävetäjän koulutusta. Talousarviossa varataan kerhoille ja ryhmille määräraha niiden toiminnan tukemiseksi.

Hallitus kantaa erityistä huolta vähävaraisten ja yksinäisyyttä kokevien jäsenten toiminnan virittämisestä. Suunnitellaan kodeissa vierailujen järjestämistä.

Biljardikerho

Biljardikerho jatkaa pelaamalla kaksi kertaa viikossa. Vaikka kaksi pöytää on ihan hyvin miehitettynä, kerho vastaanottaa uusia 8-pallosta kiinnostuneita tutustumaan peliin ilman paineita ja erityisiä tavoitteita. Kauden peleihin haetaan pientä panosta pelaamalla sekä kaksinpelin, että nelinpelin paremmuudesta.

Bocciakerho

Bocciakerho jatkaa entiseen tapaan, aktiivisesti. Kerhon edustajat osallistuvat bocciakisoihin piiri- ja valtakunnan tasolla.

Café Arkki

Café Arkki on tärkeä kohtaamispaikka monille myyrmäkeläisille. Café tarjoaa mielekkään vapaaehtoistoiminnan noin kahdellekymmenelle yhdistyksemme jäsenelle. Cafén tuotolla on suuri merkitys yhdistykselle. Toimintavuonna tehdään kaikki voitava Cafén toiminnan jatkamiseksi.

Koulutusvastaava

Koulutusvastaavan ja hänen mahdollisesti muodostamansa koulutustoimikunta seuraavat EKL:n, EKL:n Uudenmaan piirin ja muiden järjestämää koulutusta, joka hyödyttää yhdistyksen toimijoita ja tekee hallitukselle esityksiä niihin osallistumiseksi.

Toimintakauden keskeinen tehtävä on järjestää kerho- ja vertaistukiryhmien vastaaville heitä tukevaa koulutusta.

Kulttuuritoiminta

Yhdistys kannustaa jäseniään osallistumaan eläkkeensaajien kulttuuritapahtumiin ja järjestää konsertti- ja teatterikäyntejä.

Käsityökerho

Käsityökerho jatkaa vakiintunutta toimintaansa. Se mm. tekee retkiä käsityömessuille ja -tapahtumiin. Kerhossa valmistettuja käsitöitä myydään myyjäisissä, joiden ajankohdat se päättää.

Lauluryhmä

Yhdistyksen kuoro jatkaa toimintaansa hyväksi koetulla tavalla. Yhdistys mahdollistaa kuoron esiintymisen erilaisissa kulttuuri- ja yhteistoimintatapahtumissa. Toimintavuoden aikana yhdistys kartoittaa mahdollisuuksia luoda puitteet sellaiselle kuoron omalle konsertille, josta muodostuisi toistuva tapahtuma.

Liikuntaryhmät

Voimistelu- ja kuntosaliryhmät jatkavat vakiintunutta toimintaansa. Kartoitetaan mahdollisuuksia perustaa ulkoliikuntaryhmiä. Niille etsitään vetäjiä. Yhdistyksellä ei ole ollut liikuntavastaava. Tilanne pyritään toimintavuonna korjaamaan.

Matkat ja retket

Päivämatkoja ja -retkiä sekä useamman päivän matkoja tehdään yhdistyksen jäsenten toiveiden ja matkatiimin suunnitelman pohjalta. Tuetaan yksittäisten jäsenten tai jäsenryhmien hankkeita matkojen ja retkien järjestämiseksi. Hallitus tekee päätökset retkistä ja matkoista, joiden kustannuksia subventoidaan yhdistyksen varoista. Toiminnan jatkuminen nykyisellä tasolla edellyttää matkatiimin vahvistamista siten, että matkojen järjestämisvastuu jakaantuu riittävän monelle henkilölle.

Mimmikerho

Kerho kokoontuu kahden viikon välein. Kerhotapaamisissa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja kulttuuritapahtumista. Kirjailijat, taiteilijat sekä musiikki ovat mukana jokaisessa tuokiossa. Päivän politiikka ja naisen asema puhuttavat. Tapaamisten muoto pidetään vapaamuotoisena ja joustavana. Toimintavuoden aikana, keskustelujen lisäksi, teemme käyntejä tapahtumiin pääkaupunkiseudulla ja osallistumme maanantaikerhon ohjelmien valmistamiseen.

Sörttikerho

Sörttikerho on yhdistänyt resurssinsa Enter ry:n kanssa ja mahdollistanut kaksi e-hetkeä kirjastoon. Vaikka tämä toiminta on kaikille avointa, se palvelee myös yhdistyksen jäsenten tarpeita. Kysyntä on runsasta. Siihen pystytään vastaamaan. Sen lisäksi sörttikerhon tukihenkilöt ovat aina käytettävissä Arkissa ja antavat tukea myös henkilökohtaisen ohjauksen muodossa.

Ukkokerho

Kerho kokoontuu kerran viikossa. Kerho tekee ainakin yhden tutustumismatkan historiallisesti ja kulttuurisesti kiinnostavaan lähiseudun kohteeseen.

Bulders

Kesäkaudella kokoonnutaan Vantaan kaupungin omistamassa Vantaa joen varrella sijaitsevassa Buldersissa. Sinne pyritään saamaan käyttövuoroja riittävästi.

VIESTINTÄ

Yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista tiedotetaan maanantaisin ja perjantaisin jäsenkerhoissa. Yhdistyksen kotisivut on tärkeä viestinnän kanava. Hyödynnetään lisäksi sähköposteja ja tekstiviestejä. Kirjeposteilla varmistetaan, että jokainen jäsen saa riittävät tiedot yhdistyksen toiminnasta.

Kokouksista, myyjäisistä ja tansseista ilmoitetaan Vantaan kaupungin Seniorimenot -palstalla ja erillisillä ilmoituksilla Vantaan Sanomissa.

Jäsenten mahdollisuutta palauteviestintään kehitetään järjestämällä erityisiä tilaisuuksia, helpottamalla kotisivujen kautta lähetettäviä palautteita sekä luodaan mahdollisuus antaa palautetta kirjallisesti.

TALOUS

Toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, kerhokahvien ja myyjäisten tuloilla, Vantaan kaupungin toiminta-avustuksella sekä Arkki Cafén asiakaspalvelun korvauksella. Näköpiirissä ei ole mitään sellaista, joka muuttaisi tältä osin yhdistyksen tulorahoitusta.

Toimihenkilöille ei makseta palkkaa.

13. joulu, 2017

PUHEENI PIKKUJOULUJUHLASSA
9.12.2017

Hyvät Myyrmäen Eläkkeensaajat

Olemme saapuneet viettämään yhdessä joulujuhlaa. On ilo nähdä, että meitä on täällä näin paljon. Se kertoo siitä, että koemme tärkeäksi ja mukavaksi olla yhdessä.

Yhdessäolo tuottaa meille hyvän mielen lisäksi myös turvallisuuden tunnetta. Muodostamme yhteisön, jossa tulevat esille parhaat puolemme.

Joulu on juhla, joka lämmittää meitä jokaista. Moraalisesti ja eettisesti joulun henki vahvistaa tarvettamme olla yhdessä läheisten kanssa ja olla korostetun hyviä. Juuri joulun aikaan huomaamme miten hyvää ajattelemalla ja tekemällä meille tulee lämmin ja rauhallinen mieli. Aivan riippumatta meidän itse kunkin maailmankatsomuksesta, pidämme joulun hyveiden tekemistä koskevaa viestiä hyvänä ja kannatettavana. Joulu on kaikkien suomalaisten juhla. Joulun ydin on sen henkisessä merkityksessä. Joulua viettäessämme vahvistamme myös sitä kulttuuria ja siihen liittyvää perinnettä, jotka ovat osaltaan tehneet meistä suomalaisia.

Hyvät eläkkeensaajat ja muut läsnäolijat

Toivotan omasta ja Myyrmäen Eläkkeensaajat ry:n hallituksen puolesta teidät lämpimästi tervetulleeksi tähän juhlaan. Kiitän jokaista yhdistyksen aktiivia ja vapaaehtoista siitä panoksesta minkä olette vuoden aikana antaneet meidän yhteiselle hyvälle. Kiitos.

27. marras, 2017

VANHUSVIISAUDESTA

Puheeni Myyrmäen Eläkkeensaajat ry:n Tasavuosijuhlassa 27.11.2017

Hyvät tasavuosia loppuvuonna täyttäneet

Jokainen nuori ihminen haaveilee voivansa elää kauan. Me olemme saaneet elää jo varsin pitkään. Meillä on siis syytä olla tyytyväisiä.

Meillä on takana pitkä aikuisen ihmisen vaihe, jota kutsutaan aikuisuudeksi. Aikuisuus on elämänvaihe, joka edellyttää vastuuta ja velvollisuuksien huomioimista, aktiivista asemaa yhteiskunnassa ja rationaalista asennetta tulevaisuuteen. Aikuisuus ei siis ole ihan helppo elämänvaihe, vaikkakin elämän sisällön kannalta tärkein.

Meiltä iäkkäiltä tai vanhuksilta, miten sen haluammekin sanoa, ei aikuisuutta voi ottaa pois. Me olemme eläneet kaikki ihmisen elämänvaiheet, lapsuuden, nuoruuden, aikuisuuden ja nyt hankimme kokemusta vanhuudesta. Jokainen elämänvaihe on antanut meille elämänkokemusta, sellaisia tietoja ja taitoja, joita ei kouluissa voi opettaa. Ne pitää oppia elämällä.

Siis, me vanhukset, iäkkäät, olemme myös aikuisia. Tässä piilee elämämme viisaus. Aikuiset ihmiset tietävät mitä on olla aikuinen, mutta he eivät tiedä mitä on olla vanhus. Me tiedämme.

Meillä ei ole enää aikuisen velvollisuuksia. Me olemme tehneet sen elämäntyön, jonka yhteiskunta määrittelee aikuisen tehtäväksi. Tässä mielessä me olemme vapaita. Toisaalta meillä on usein edelleen aikuisuuden moraalisia, mutta myös käytännön velvoitteita, joiden täyttäminen tuottaa meille tyydytystä.

Eläkkeellä olemisen suomalla vapaudella me voimme rauhallisin mielin istuutua pihapenkille ja seurata lasten puuhia ja ohikävelevien nuorukaisten ja aikuisten touhuja. Ei niissä sinänsä ole meille mitään uutta. Mutta meillä on mahdollisuus nauttia yleisen elämän menon seuraamisesta. Asia erikseen on yhteiskunnallisten ja maailmalta tulevien, jopa sodan uhkan, murehtiminen. Jätetään se tällä erää kuitenkin sivuun.

No – hyvät ystävät. Aivan näin mutkaton elämä ei ole. Auvoisuutta ei piisaa joka lähtöön, eivätkä murheet jakaannu meidän kesken tasaisesti. Tämänkin me kokemuksen perusteella tiedämme. Osalla meistä on ollut onnettomia tapahtumia, jotka ovat saattaneet kääntää elämämme uraa vahvastikin ei-toivottuun suuntaan. Kun näin on käynyt, on elämänkokemus ja -viisaus rakentunut keskiverrosta poikkeavista aineksista.

Hyvät päivänsankarit

Onnittelen Teitä Myyrmäen Eläkkeensaajat ry:n hallituksen ja omasta puolestani saavuttamastanne elämänkokemuksesta ja toivotan teille terveyttä ja pitkää ikää, jotta vanhusviisaus saisi edelleen teissä kasvaa.

Lähteet:
Timo Airaksinen, Vanhuuden ylistys. Otava 2002
Marcus Tullius Cicero, Vanhuudesta. Karisto 2000

12. marras, 2017

PUHEENI ISILLE

Puheeni Myyrmäen Eläkkeensaajat ry:n maanantaikerhossa 13.11.2017.

Hyvät kuulijat

Kokoonnumme tänään maanantaikerhoomme eilisen isänpäivän merkeissä. Tänä vuonna isänpäivää on edeltänyt kummallinen keskustelu isän identiteetin häivyttämiseksi taka-alalle. Pieni vähemmistö haluaa, että meidän enemmistössä olevien pitäisi peittää ylpeytemme isyydestämme. Ajan henkeen kuuluu, että valtamedia antaa palstatilaa niin kutsutulle uudelle moraalille.

Olin viime viikolla tilaisuudessa, jossa keskusteltiin Hilja Pärssisestä. Hänestä on ilmestynyt dokumenttiromaani ja ensi maaliskuussa, naistenpäivänä 8. päivänä, hänestä ilmestyy tieteellinen elämäkerta. Hilja Pärssinen kuului niiden yhdeksäntoista naisen joukkoon, joista ensimmäisinä maailmassa tuli naiskansanedustajia. Hilja Pärssinen kertoi, että se oli mahdollista, koska suomalaiset miehet tukivat naisten tasa-arvopyrkimyksiä. Me miehet olemme ylpeitä isistämme.

Samassa tilaisuudessa keskustelu laventui pohtimaan feminismiä. Kansanedustaja, poliittisesta historiasta väitellyt valtiotieteiden tohtori Pilvi Torsti määritteli feminismin tärkeimmäksi tehtäväksi sukupuolen tunnistamisen. Näin ymmärrettynä feminismi palautuu mielestäni alkuperäisiin erilaisten ihmisten tasavertaisuus pyrkimyksiin.

Minun viestini ja uskon, että meidän kaikkien viesti miehille ja isille on: olkaamme ylpeitä miehisyydestämme ja isyydestämme. Luen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan tervehdyksen Isänpäivänä vuonna 2017.

”Suomen Isät,

Maamme tärkein pääoma ovat lapset, joiden elämässä teillä on suurempi merkitys kuin yksikään sana pystyy kuvaamaan. Teidän lapsenne arvioivat elämän tässä maassa hyväksi, yhdeksi parhaimmista koko maailmassa. Siitä suuri kiitos kuuluu teille. Sille kannustukselle, jota lapsille annatte. Sille lohdutukselle, jota pettymyksessä tuotte. Sille isän, miehen ja aikuisen mallille, joka teissä on.

Eikä yksikään kasvattaja ole täydellinen. Isyys ei ole oppikirjassa, isyys on arjessa. Eikä isyys ole helppoa. Sitkeyttä se vaatii. Paljon se ottaa. Mutta mitä meistä lopulta jää, näkyy lapsissamme.

Toivon, että olet isänä ylpeä siitä tehtävästä, joka sinulla kasvattajana on. Tiedän, että tahtoa kantaa isyyden vastuu, löytyy. Mutta toivon, että niissä tilanteissa, joissa apua ja tukea voi tarvita, me tohdimme sitä pyytää. Ja tältä yhteiskunnalta odotan, että isyyden arvoa nostamme, isyyden mahdollistamme parisuhteen kariutuessakin.

Kiitos Suomen isät tämän maan lasten kasvattamisesta. Kiitos, että iloitsette lastenne iloja, surette suruja, kannustatte ja rohkaisette pientä. Toivon, että useammin olette sen kiitoksen kohteena, jonka totisesti olette ansainneet.

Hyvää Isänpäivää!”

18. heinä, 2017

IKÄÄNTYNEIDEN SIVUUTTAMISESTA JA KAPINAHALUKKUUDESTA

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU teetätti TNS Gallup Oy:llä keväällä tutkimuksen 55–84 –vuotiaiden käsityksistä ikääntyvien ja iäkkäiden ihmisten ongelmista. 80 % heistä torjui ajatuksen, että eläkeläisen edut otettaisiin liian voimakkaasti huomioon päätöksenteossa. Tämä kertoo siitä, että ikääntyvien äänen pitäisi kuulu voimakkaammin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Eläkeläisjärjestöiltä odotettiin hieman ärhäkkäämpää otetta edunvalvonnassa.

Onko sitten ”kapina” oikea lääke iäkkäiden äänen kuulumiseen saamiseksi, tutkimusraportissa kysytään. Mielipiteet hajoavat. Vajaa kolmannes (31 %) kannattaa iäkkäiden ihmisten kansalaistottelemattomuutta ja enemmistö (53 %) suhtautuu siihen varauksellisesti. Poliittinen kanta ja sosiaalinen asema on yhteydessä ”kapina-alttiuteen”. Keskimäärin kapinallisimpia ovat vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannattajat. Oikealla olevien puolueiden vihreiden, kokoomuksen ja keskustan tukijat eivät lämpene kansalaistottelemattomuudelle.

”Tavanomaisia taustatekijöitä enemmän suhtautumista kansalaistottelemattomuuteen selittää kuitenkin vastaajan oma elämänhallinta. Tutkimuksen mittareiden mukaan tyytymättömyys omaan elämään yleensä, tyytymättömyys omaan taloudelliseen tilaan sekä vaikutusmahdollisuuksien puute omassa elämässä, ovat yhteydessä käsityksiin, että iäkkäiden ääni kuuluisi paremmin yhteiskunnassa riuskemmilla otteilla.”

EETUn teettämään tutkimukseen saatiin vastaukset itsenäisesti kotona asuvilta henkilöiltä. Kun henkilö tarvitsee runsaasti palvelua tai asumispalvelua, muuttuu vanhus helposti äänettömäksi osapuoleksi. Tätä tutki viisi vuotta sitten Anja Karvonen-Kälkäjä (Unohtuiko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen asianosaissuhteista vanhuksen vaikuttamismahdollisuuden näkökulmasta. Vanhustyön keskusliiton tutkimuksia 1 – 2012.)

Palvelun saajana oleva vanhus joutuu kunnan ja yksityisen palveluntuottajan välisessä ostopalvelusopimuksessa kolmanneksi osapuoleksi. Hankintalaki turvaa, että palveluntarjoajalle turvataan tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. ”Käytännössä voi käydä niin, että hankinta on toteutettu täysin virheettömästi ja hankintalain mukaisesti, mutta palvelun käyttäjä on jäänyt hankinnassa ulkopuoliseksi eikä hänellä ole ollut mahdollisuuksia mitenkään vaikuttaa häntä itseään koskeviin ratkaisuihin.”

Hankintalaki ei sinänsä estä asiakkaiden tarpeiden ja vaikuttamismahdollisuuksien huomioimista. Ehkä tehokkain keino on palvelusuunnitelman kehittäminen ja sen merkityksen vahvistaminen toteutettaessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. ”Kun palvelun käyttäjä on mukana palvelun ostajan ja palvelun tuottajan välisessä vuoropuhelussa ennen hankinnan käynnistämistä, hankintalain säännökset eivät rajoita palvelunkäyttäjän vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamista.” Näin teoriassa. Tosiasiassa vanhuksella asiakkaan ei tuossa elämäntilanteessa juuri ole resursseja osallistua ostopalvelun suunnitteluun. Myös omaisten resurssit ovat usein riittämättömät. Tässä voisi kuvaan tulla eläkeläisjärjestöt tai kunnallisen vanhusneuvoston palkatut työntekijät.

Karvonen-Kälkäjä esittää, että oikeusturvaa kehitetään ennakollisesti siten, että vanhuksen vaikuttamismahdollisuus ja osallisuus omiin palveluihinsa turvataan jo ennen palvelujen antamista koskevaa päätöksentekoa.