Blogi

14. touko, 2018

IKÄIHMISTEN ÄÄNI KUULUU VANHUSNEUVOSTON KAUTTA

Julkaistu Vantaan Sanomissa 12.-13.5.2018

Vanhuus on ainoa ihmisen elämänvaihe, josta muilla ikäryhmillä ei ole aikaisempaa kokemusta. Koko elämänkaaren eläneillä ihmisillä on huikea sosiaalinen pääoma. Tämä vanhusviisaus kannattaa hyödyntää kunnallisessa päätöksenteossa.

Eläkeikään tullessaan ihminen ei suinkaan muutu sosiaali- ja terveydenhuollon hoidokiksi. Tilastot osoittavat, että tuossa vaiheessa vain kulttuuripalvelujen käytössä tapahtuu kasvu. Vastikään ilmestyneen tutkimuksen mukaan ikäihmiset kokevat itsekin saavuttavansa vanhuuden vasta 74 vuoden iässä. Sen jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttö alkaa kasvaa. Silti he ovat edelleen ryhmänä nettoveronmaksajia.

Ikäihmiset ovat kunnille hyviä asukkaita. He ovat varmoja veronmaksajia ja he käyttävät rahansa pääosin paikallisen elinkeinoelämän palveluihin.

Kahdentoista vuoden kuluttua joka neljäs suomalainen on ikäihminen. Eläkerahastoista purkautuu kansantalouteen aikaisemmin säästöön pantua rahaa. Se antaa kansantaloudelle merkittävän piristysruiskeen.

Ongelma on elämänkaarikokemuksessa perässä tulevan väestön ennakkoluuloisuus, joka johtaa tietyissä tilanteissa jopa ikääntyneiden ihmisarvon kyseenalaistamiseen. Päätöksenteossa ikäihmiset tahtovat olla näkymätön ryhmä.

Ikäihmiset eivät tarvitse holhoavaa asennetta. On ymmärrettävää, että lapsilla on lapsivaltuutettu puolesta puhujana, nuorilla on nuorisovaltuustot ja työikäisillä kunnalliset osallistumisohjelmat. Lainsäätäjä on oivaltanut, että ikäihmiset eivät ole sen kummempia pyytäjiä kuin muutkaan ikäryhmät, vaan täysivaltaisia osallistujia. Se on säätänyt kuntalakiin velvoitteen perustaa jokaiseen kuntaan vanhusneuvosto. Vastaava velvoite tulee maakuntalakiin.

Kuntalain 27 §:n mukaan vanhusneuvostolla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa kunnan kaikkien toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen, toimintakyvyn tai heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Kuntalaisuus on ikäihmisille samanlaista elämistä ja osallistumista kunkin toimintaympäristössä kuin sitä edeltäneillä ikäryhmillä. Lisäksi laki velvoittaa kunnat huolehtimaan, että vanhusneuvostoilla on toimintaedellytykset.

Ikäihmiset eivät tarvitse ulkopuolista puolestapuhujaa kuten vanhusasiamiestä, vaan jo olemassa olevan vaikuttamiskanavan, vanhusneuvoston, vahvistamista.

Kuntalain luettelemasta laajasta tehtäväkokonaisuudesta suoriutuminen edellyttää, että vanhusneuvostolla on päätoiminen esittelijä-sihteeri ja tällä suuremmissa kunnissa avustavaa henkilökuntaa.

Kotihoidossa ja erityisesti laitoshoidossa tulee jatkuvasti esiin puutteita. Laki velvoittaa jokaisen kunnan nimeämään potilas- ja sosiaaliasiamiehen. Heidän tehtävänsä on toimia asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi sekä seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä säännöllisesti selvitys. Vanhusneuvoston ja potilas- ja sosiaaliasiamiehen yhteistyö takaa nykyistä paremmin ikäihmisten oikeuksien toteutumisen. On mahdollista, että ikääntyneen väestön lisääntyminen johtaa välttämättömyyteen perustaa kuntiin useampia sosiaaliasiamiehen toimia, joista yksi erikoistuu vanhushuollon kysymyksiin.

Jussi Särkelä
puheenjohtaja
Vantaan vanhusneuvosto

8. touko, 2018

Vanhusten kokemus kannattaa hyödyntää kunnallisessa päätöksenteossa

Eläkeikään tullessaan ihminen ei muutu hoidokiksi.

Julkaistu Helsingin Sanomissa 8.5.2008

Vanhuus on ainoa ihmisen elämänvaihe, josta muilla ikäryhmillä ei ole aikaisempaa kokemusta. Vanhusten elämänviisaus kannattaa hyödyntää kunnallisessa päätöksenteossa. Eläkeikään tullessaan ihminen ei muutu hoidokiksi.

Ikäihmiset kokevat itse saavuttavansa vanhuuden 74 vuoden iässä. Silloin sosiaali- ja ­terveyspalvelujen käyttö alkaa kasvaa. Silti he ovat edelleen ryhmänä netto­veronmaksajia.

Ikäihmiset ovat kunnille ­hyviä asukkaita. He ovat varmoja veronmaksajia ja he käyttävät rahansa pääosin paikallisen elinkeinoelämän palveluihin.

Ongelma on muun väestön ennakkoluuloisuus. Päätöksenteossa ikäihmiset tahtovat olla näkymätön ryhmä. Lasten puolesta puhuu lapsiasiavaltuutettu. Nuorilla on nuorisovaltuustot ja työikäisillä kunnalliset osallistumisohjelmat. Ikäihmisten vaikutuskanava on vanhusneuvosto.

Kuntalain mukaan vanhusneuvostolla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan niillä kunnan toimi­aloilla, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön elämään.

Kuntalaisuus on ikäihmisille samanlaista osallistumista kuin muillakin ikäryhmillä. Laki myös velvoittaa kunnat huolehtimaan vanhusneuvostojen toimintaedellytyksistä.

Ikäihmiset eivät tarvitse ulkopuolista puolestapuhujaa kuten vanhusasiamiestä vaan vanhusneuvoston aseman vahvistamista kunnallisessa päätöksenteossa. Tämä edellyttää, että vanhusneuvostolla on päätoiminen esittelijä/sihteeri ja suuremmissa kunnissa myös muuta henkilökuntaa.

Vanhustenhuollon puutteet nousevat ajoittain esille. Ne kuuluvat potilas- ja sosiaaliasiamiehelle.

Kaikkien kuntalaisten – myös ikääntyneiden – etujen mukaista on vahvistaa sosiaali- ja potilasasiamiesjärjestelmää.

Jussi Särkelä
puheenjohtaja
Vantaan vanhusneuvosto

5. touko, 2018

Puheeni tasavuosijuhlassa 7.5.2018

HYVÄT TASAVUOSIA TÄYTTÄVÄT MYYRMÄEN ELÄKKEENSAAJAT RY:N JÄSENET

Vanhuus on ihmisen ainoa elämänvaihe, josta toisilla ei ole kokemusta. Nuoret muistavat lapsuuden, aikuisuudeksi kutsutussa työiässä olevat muistavat nuoruuden ja lapsuuden, mutta vain vanhuuden saavuttaneet ihmiset muistavat kaikki ihmisen elämänvaiheen.

Me muistamme millaista olivat nuoruuden kriisit, rakastumiset, pettymykset, kodin perustaminen, työura. Me muistamme, millaista oli siirtyä eläkkeelle ja vanhimmat meistä muistavat myös ikäihmisenä elämisen eri vaiheita ja vivahteita.

Näissä kaikissa me olemme olleet omakohtaisesti mukana. Me olemme kokeneet elämän kaaren. Vanhusviisaus on kaikkea tätä.

Vanhuusviisaus antaa vapauden olla tarvittaessa edelleen aikuinen, jopa nuori tai lapsi ilman, että sortuisimme pakenemaan vanhuutta. Voimme hupsutella nuorten kanssa ja leikkiä lasten kanssa ja iloita niistä kuin nuori ja lapsi. Sen sijaan lapsilla ja nuorilla ei ole elämänkokemusta samaistua vanhuuteen.

Vanhusviisaus on myös sitä, että ymmärrämme että nuoremmat eivät aina ymmärrä. Nuoret ja nuoret aikuiset hankkivat lapsia ja kasvattavat heidät elämää varten. Mutta lapset eivät hanki vanhuksia elämäänsä varten eivätkä kasvata heitä. Lapsilla, nuorilla ja aikuisilla on tähtäin tulevaisuudessa, vanhuksilla tässä päivässä ja menneessä. Tämä on meidän vanhusten ja muiden ikäryhmien ratkaiseva ero. Me olemme vapautuneet tulevaisuuden taakoista. Meillä on oikeus vain olla, jos niin tahdomme.

Myös niin, että kyllä me tulevaisuutta ajattelemme ja murehdimme. Mutta me emme murehdi tulevaisuutta niinkään oman hyvinvointimme kannalta, vaan lastenlastemme ja heidät lastensa kannalta. Me toivomme, että sotaa ei tulisi, että ympäristö pysyisi puhtaana, että apua tarvitseva ihminen saisi palveluja myös tulevaisuudessa.

Vanhusviisaus on sitä, että meitä vanhuus ei pelota. Miksi pelkäisimme itseämme? Meitä huvittaa pinnallisen kaupallisen maailman suhtautuminen vanhuuteen. Nuoruudesta on tehty ihanne. Vanhus pannaan näyttämään keski-ikäiseltä, keski-ikäinen nuorelta ja jopa niin, että nuoren on näytettävä lapselta, ettei hän näyttäisi keski-ikäiseltä. Kaikki tämä huvittaa meitä, koska me elämänkokemuksen perusteella tiedämme mikä on totta. Vain eletty todellinen elämä on totta. Sitä ei meikeillä ja vaatteiden keveydellä voiteta.

Hyvät päivänsankarit

Olen pitänyt elämässäni kymmenittäin, ellei sadoittain puheita. Puheen kirjoittaminen tällaiseen tilaisuuteen on vaikeaa. Haluaisin pitää puheen jokaiselle teille yksilönä, mutta niin en voi tehdä. Minun on puhuttava teille ryhmänä ja mietittävä mikä teitä kaikkia yhdistää. Tiedän, että jokainen teistä juhlii tasavuosia. Se on tässä tilanteessa ainoa teitä yhdistävä tekijä. Tiedän kyllä, että osa teistä juhlii 65-vuotispäivää ja siitä ylöspäin viiden vuoden välein 90-vuotisen elämän juhlintaan saakka. Muuta en teistä tiedä. Minun on siis sovitettava sanani keskimääräiseksi, siten että se koskisi teitä jokaista. Minä en voi pitää niin sydämellistä puhetta kuin jokaiselle teille haluaisin pitää.

Teillä on tai on ollut keskimäärin puoliso ja hyvä elämä, että teillä keskimäärin on lapsia ja lapsenlapsia ja että teillä keskimäärin on hyvät välit lapsiin ja lapsenlapsiin. Tiedän myös, että teillä keskimäärin on elämän kaikki asiat kunnossa, kenelläkään ei keskimäärin ole yksinäisyydestä, raihnaisuudesta, kaltoinkohtelusta tai alkoholin liikakäytöstä aiheutuvia ongelmia. Tiedän, että te keskimäärin olette sujut elämän kanssa ja teistä keskimäärin joka viides uskoo kirkon Jeesukseen ja saman verran ei usko tuonpuoleiseen.

Toisaalta juuri tämä, että en teistä yksilöinä tiedä, antaa minulle vapauden sanoa, että meidän ihmisten yhteinen elämänkokemus on ihana kirjo. Yhteisenä kokemuksena se on valtaisaa vanhusviisautta. Mieluusti soisin, että yhteiskunta osaisi käyttää sitä nykyistä paremmin hyödykseen.

Toivotan Teille jokaiselle mitä parhainta syntymäpäivää. Käyköön elämän lämmin tuuli rinnallanne, mitä sitten teettekin tai olette tekemättä.

Luen teille lopuksi 85-vuotiaan Liisa Mansikkaviidan runon ”Ikänaisen kapina”.

IKÄNAISEN KAPINA

Vaikka hyvin tiedän,
että ihmisen elämään kuuluu rapistuminen
elinvuosien määrän aina vain lisääntyessä,
en voi olla kapinoimatta.

Kädet, käsistä se alkaa.
Ovat kuin vanhan petäjän kuivuneet, käppyräiset
jo putoamassa olevat oksat.
Jalkojen avuksi ovat tulleet kepit
                ja rollaattori,
kengistä hävinneet korot,
ovat leveät kuin vanha leivinuuni.
Kaupan pakastimessa odottavat
                pullat paistajaansa,
juurekset keittoa varten ja
suikaleet, lihat ja kalat laatikoita varten.

Ainoa, joka vielä jotenkin toimii on pää.
Sen varassa käppäilen ja ajattelen
että voisi olla huonomminkin.

Mutta
Jos olisin elänyt vaikka sata vuotta sitten,
olisi aikani tullut täyteen jo viisikymppisenä.
Monien leikkausten, monien lääkkeiden varassa olen
elänyt näinkin kauan kuin kahdeksankymmentäviisi vuotta.
Kumpi on parempi, kukapa sen osaisi sanoa?
(Kapinaruno III -kirja, siv. 29.)

Tasavuosijuhlan sankarit: 90 v. kolme, 85 v. kolme, 80 v. neljä, 75 v. seitsemän ja 70 v. kymmenen henkilöä.

28. maalis, 2018

JOKAISELLE TURVATTAVA HYVÄ KUOLEMA

Tämä kirjoitus julkaistiin Vantaan Sanomissa 28.3.2018

Vantaalla on useita hyvinvointiohjelmia. Niiden toteutumista myös seurataan.  Ohjelmissa tarkastellaan lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden hyvinvointia. Vain yksi puuttuu, kuoleman vaihe.

Kuolemaa ei pidä dramatisoida. Elämän päättyminen kuolemaan on luonnollista.  Enemmistö kuolevista kuolee rauhallisesti. Itse kuolemaa ei pelätä, mutta siihen mahdollisesti liittyvä kipu pelottaa monia.

Sivistysvaltiossa kuoleman tulee tapahtua inhimillisesti. Hyvän kuoleman mahdollisuuden järjestäminen kuolevalle on meidän tänne jäävien kunnianosoitus lähtevälle. Jos jätämme ihmisen kuolemaan ilman asianmukaista saattohoitoa, se on heitteillejättö.

Saattohoitoa ja sen asianmukaista järjestämistä on jo pitkään yritetty nostaa päättäjien tietoon. Huonolla menestyksellä. Maan hallitus myönsi vuoden 2017 talousarviossa miljoona euroa saattohoidon kehittämiseen. Vaikka summa oli pieni, oli päätös periaatteellisesti tärkeä.

On hyvin tärkeä keskustella hyvän saattohoidon reunaehdoista. Saattohoito ei ole vain ihmisen välittömistä fyysisistä tarpeista huolehtimista. Henkiset ja hengelliset tarpeet ovat yhtä tärkeitä. Sairaalapapit tekevät tärkeää hengellistä työtä, mutta he eivät tavoita kaikkia henkisen tuen tarpeessa olevia. Vantaalla vapaaehtoiset huolehtivat usein saattohoidon henkisestä tuesta. Kaupunki on ollut valitettavan huonosti kiinnostunut asukkaidensa hyvästä kuolemasta.

Henkinen saattohoito lienee jatkossakin tarkoituksenmukaisinta järjestää vapaaehtoisten avulla. Toiminnan ohjaamisen tulee kuitenkin tapahtua ammattihenkilön johdolla. Kaikki halukkaat eivät sovellu vapaaehtoisiksi; mm. omaa surutyötään edelleen tekevien on syytä antaa vielä aikaa itselleen. Vapaaehtoisten koulutuksen tulee antaa riittävät valmiudet mm. erilaisuuden kohtaamiseen ja omien tunteiden käsittelyyn. Työnohjauksellisen lisäkoulutuksen tulee olla jatkuvaa.

Saattohoidon toteutuminen edellyttää sairaalaosastoilla kykyä koordinoida vapaaehtoisten toiminta niin, että se täydentää potilaan etujen mukaisesti hänelle annettavaa palliatiivista hoitoa. Valitettavasti sairaalamiljöössä vapaaehtoiset koetaan helposti häiriöinä. Oman haasteensa saattohoidon vapaaehtoistoiminnalle tulee asettamaan kotisairaanhoidon ja ehkä perhehoidon lisääntyminen sekä yksinäisten ihmisten määrän kasvu.

Kuoleman odottaminen yksin on järisyttävä kokemus. Kenenkään ei pidä joutua lähtemään täältä siinä tilassa. Kuoleman kynnyksellä ihminen tekee tiliä elämästään ja tekemisistään ja jos johtopäätös on; kaiken jälkeen olen yksin, on saattohoidon vapaaehtoisen läsnäolo todella tärkeää.

Otetaan hyvä kuolema osaksi kaupungin hyvinvointisuunnitelmia.

Jussi Särkelä
Vantaan Vanhusneuvoston puheenjohtaja

13. joulu, 2017

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2018

YLEISTÄ

Myyrmäen Eläkkeensaajat ry:n (myöh. yhdistys) tarkoituksena on toimia jäsentensä edunvalvojana tavoitteena taloudellinen ja psykososiaalinen tasavertaisuus ihmisryhmien välillä. Sääntöjensä mukaan yhdistys tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuksia keskinäiseen kanssakäymiseen ja vertaistukeen. Tämän toteutumiseksi yhdistys järjestää kulttuuri-, harraste- ja muuta virkistystoimintaa sekä edistää jäsentensä fyysistä ja henkistä toimintakykyä.

Toimintavuonna yhdistys kiinnittää erityistä huomiota yksinäisyyden vähentämiseen, ottaa toimintaa järjestäessään huomioon vähävaraiset jäsenet, edistää jäsentensä oikeutta liikkumiseen vaatimalla julkisten liikennevälineiden maksujen kohtuullistamista ja jatkamalla tietokoneiden käyttötaitojen ohjausta vähintään nykyisillä resursseilla. Jokaisella ikääntyneellä tulee olla halutessaan oikeus tietokoneisiin ja niiden käytön oppimiseen.

Yhdistys järjestää kaikkea jäsenten tarvitsemaa kerho- ja ryhmätoimintaa, mikäli niihin löytyy vetäjä ja tilat. Vertaistuki on yhdistyksen toiminnan ydin.

Yhdistys tulee erityisen tarkkaan seuraamaan sosiaali- ja terveyspalveluissa suunniteltua rakenteellista muutosta yhdessä toisten eläkkeensaajajärjestöjen kanssa ja oman piirijärjestönsä edunvalvontaa tukien.

Edunvalvonnassa yhdistys seuraa myös erityisesti Myyrmäen ja Martinlaakson alueiden kaavojen toteutumista tavoitteena ikäihmisten toiminnallisten edellytysten ylläpitäminen ja kohentaminen.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Seurataan valtiovallan toteuttamaa politiikkaa ikäihmisten näkökulmasta. Reagoidaan siihen Eläkkeensaajien keskusliiton järjestöväen mukana.

Maakuntien rooli tulee ratkaisevalla tavalla muuttumaan. Vaikutetaan muutokseen huolehtimalla, että ikäihmisten näkökulma tullaan huomioimaan tasavertaisella tavalla.

Vaikutetaan Vantaan hyvinvointipolitiikkaan siten, että ikäihmisten hyvinvoinnin edellytykset kohenevat erityisesti niiden kohdalla, jolla on taloudellisesti niukkaa ja joiden toimintakyvyn alenema edellyttää tukitoimenpiteitä.

Toimintavuoden aikana seurataan uuden Myyrmäen asemakaavan toteutumista käytännössä, osallistutaan aktiivisesti suunnittelutyöhön siltä osin kuin se on yhdistykselle mahdollista.

Monitoimitila Arkki antaa yhdistykselle hyvän toiminnallisen perustan. Arkissa kokoontuu yli sata yhdistystä ja muuta toimijaa. Yhdistys tekee yhteistyötä tilojen käytössä tasavertaisuuden periaatteella.

Yhdistyksen tärkein kokoontuminen on maanantaikerho. Arkin tila on käynyt siihen tarkoitukseen pieneksi ja ilmanvaihdoltaan kehnoksi. Yhdistys pyrkii saamaan keskipitkällä ajanjaksolla uuden tilan tai uudistetun tilan maanantaikerholle.

JÄRJESTÖTOIMINTA JA EDUNVALVONTA

Osallistutaan EKL:n ja EKL:n Uudenmaan piirin toimintaan ja tapahtumiin. Suuntaudutaan edelleen yhteistyöhön niiden vantaalaisten järjestöjen kanssa, joiden kanssa on yhteisiä tavoitteita. Pidetään säännöllisiä yhteistyökokouksia muiden Vantaalla toimivien eläkkeensaajajärjestöjen ja Vantaan vanhusneuvoston eläkkeensaajaedustajien kanssa.

Tuetaan niitä yhdistyksen toimijoita, jotka osallistuvat päätöksentekoon ja tekevät vaikuttamistyötä Vantaan kaupungin luottamuselimissä, seurakuntien luottamuselimissä sekä muissa yhteisöissä.

KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ

Yhdistys kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin. Hallitus kokoustaa kuukausittain lukuun ottamatta kesällä sekä aina tarvittaessa.

Yhdistys kutsuu alueellaan asuvia ikäihmisiä jäsenikseen. Järjestetään uusille jäsenille erityisiä tilaisuuksia, joissa kuullaan jäsenten odotuksia ja kerrotaan yhdistyksen tarjoamista toiminnallisista mahdollisuuksista.

KERHOT JA RYHMÄTOIMINTA

Vertaisuuteen perustuvat kerhot ja ryhmät ovat yhdistyksen ydintoimintaa. Yhdistyksen hallitus kantaa erityistä huolta niiden elinvoimaisuudesta. Kerhoja ja ryhmiä syntyy ja sammuu. Olennaista on, että elämä niiden ympärillä on jäsenehtoista. Kukin kerho ja ryhmä valitsee vastuuhenkilönsä ja tarvittaessa hänelle tukiryhmän. Hallitus huolehtii vastuuhenkilöiden toiminnan edellytyksistä.

Toimintavuonna järjestetään jo toimiville ja uusille kerhojen ja ryhmien vastuuhenkilöille ryhmävetäjän koulutusta. Talousarviossa varataan kerhoille ja ryhmille määräraha niiden toiminnan tukemiseksi.

Hallitus kantaa erityistä huolta vähävaraisten ja yksinäisyyttä kokevien jäsenten toiminnan virittämisestä. Suunnitellaan kodeissa vierailujen järjestämistä.

Biljardikerho

Biljardikerho jatkaa pelaamalla kaksi kertaa viikossa. Vaikka kaksi pöytää on ihan hyvin miehitettynä, kerho vastaanottaa uusia 8-pallosta kiinnostuneita tutustumaan peliin ilman paineita ja erityisiä tavoitteita. Kauden peleihin haetaan pientä panosta pelaamalla sekä kaksinpelin, että nelinpelin paremmuudesta.

Bocciakerho

Bocciakerho jatkaa entiseen tapaan, aktiivisesti. Kerhon edustajat osallistuvat bocciakisoihin piiri- ja valtakunnan tasolla.

Café Arkki

Café Arkki on tärkeä kohtaamispaikka monille myyrmäkeläisille. Café tarjoaa mielekkään vapaaehtoistoiminnan noin kahdellekymmenelle yhdistyksemme jäsenelle. Cafén tuotolla on suuri merkitys yhdistykselle. Toimintavuonna tehdään kaikki voitava Cafén toiminnan jatkamiseksi.

Koulutusvastaava

Koulutusvastaavan ja hänen mahdollisesti muodostamansa koulutustoimikunta seuraavat EKL:n, EKL:n Uudenmaan piirin ja muiden järjestämää koulutusta, joka hyödyttää yhdistyksen toimijoita ja tekee hallitukselle esityksiä niihin osallistumiseksi.

Toimintakauden keskeinen tehtävä on järjestää kerho- ja vertaistukiryhmien vastaaville heitä tukevaa koulutusta.

Kulttuuritoiminta

Yhdistys kannustaa jäseniään osallistumaan eläkkeensaajien kulttuuritapahtumiin ja järjestää konsertti- ja teatterikäyntejä.

Käsityökerho

Käsityökerho jatkaa vakiintunutta toimintaansa. Se mm. tekee retkiä käsityömessuille ja -tapahtumiin. Kerhossa valmistettuja käsitöitä myydään myyjäisissä, joiden ajankohdat se päättää.

Lauluryhmä

Yhdistyksen kuoro jatkaa toimintaansa hyväksi koetulla tavalla. Yhdistys mahdollistaa kuoron esiintymisen erilaisissa kulttuuri- ja yhteistoimintatapahtumissa. Toimintavuoden aikana yhdistys kartoittaa mahdollisuuksia luoda puitteet sellaiselle kuoron omalle konsertille, josta muodostuisi toistuva tapahtuma.

Liikuntaryhmät

Voimistelu- ja kuntosaliryhmät jatkavat vakiintunutta toimintaansa. Kartoitetaan mahdollisuuksia perustaa ulkoliikuntaryhmiä. Niille etsitään vetäjiä. Yhdistyksellä ei ole ollut liikuntavastaava. Tilanne pyritään toimintavuonna korjaamaan.

Matkat ja retket

Päivämatkoja ja -retkiä sekä useamman päivän matkoja tehdään yhdistyksen jäsenten toiveiden ja matkatiimin suunnitelman pohjalta. Tuetaan yksittäisten jäsenten tai jäsenryhmien hankkeita matkojen ja retkien järjestämiseksi. Hallitus tekee päätökset retkistä ja matkoista, joiden kustannuksia subventoidaan yhdistyksen varoista. Toiminnan jatkuminen nykyisellä tasolla edellyttää matkatiimin vahvistamista siten, että matkojen järjestämisvastuu jakaantuu riittävän monelle henkilölle.

Mimmikerho

Kerho kokoontuu kahden viikon välein. Kerhotapaamisissa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja kulttuuritapahtumista. Kirjailijat, taiteilijat sekä musiikki ovat mukana jokaisessa tuokiossa. Päivän politiikka ja naisen asema puhuttavat. Tapaamisten muoto pidetään vapaamuotoisena ja joustavana. Toimintavuoden aikana, keskustelujen lisäksi, teemme käyntejä tapahtumiin pääkaupunkiseudulla ja osallistumme maanantaikerhon ohjelmien valmistamiseen.

Sörttikerho

Sörttikerho on yhdistänyt resurssinsa Enter ry:n kanssa ja mahdollistanut kaksi e-hetkeä kirjastoon. Vaikka tämä toiminta on kaikille avointa, se palvelee myös yhdistyksen jäsenten tarpeita. Kysyntä on runsasta. Siihen pystytään vastaamaan. Sen lisäksi sörttikerhon tukihenkilöt ovat aina käytettävissä Arkissa ja antavat tukea myös henkilökohtaisen ohjauksen muodossa.

Ukkokerho

Kerho kokoontuu kerran viikossa. Kerho tekee ainakin yhden tutustumismatkan historiallisesti ja kulttuurisesti kiinnostavaan lähiseudun kohteeseen.

Bulders

Kesäkaudella kokoonnutaan Vantaan kaupungin omistamassa Vantaa joen varrella sijaitsevassa Buldersissa. Sinne pyritään saamaan käyttövuoroja riittävästi.

VIESTINTÄ

Yhdistyksen toiminnasta ja tapahtumista tiedotetaan maanantaisin ja perjantaisin jäsenkerhoissa. Yhdistyksen kotisivut on tärkeä viestinnän kanava. Hyödynnetään lisäksi sähköposteja ja tekstiviestejä. Kirjeposteilla varmistetaan, että jokainen jäsen saa riittävät tiedot yhdistyksen toiminnasta.

Kokouksista, myyjäisistä ja tansseista ilmoitetaan Vantaan kaupungin Seniorimenot -palstalla ja erillisillä ilmoituksilla Vantaan Sanomissa.

Jäsenten mahdollisuutta palauteviestintään kehitetään järjestämällä erityisiä tilaisuuksia, helpottamalla kotisivujen kautta lähetettäviä palautteita sekä luodaan mahdollisuus antaa palautetta kirjallisesti.

TALOUS

Toiminta rahoitetaan jäsenmaksuilla, kerhokahvien ja myyjäisten tuloilla, Vantaan kaupungin toiminta-avustuksella sekä Arkki Cafén asiakaspalvelun korvauksella. Näköpiirissä ei ole mitään sellaista, joka muuttaisi tältä osin yhdistyksen tulorahoitusta.

Toimihenkilöille ei makseta palkkaa.