ISOMYYRIN OLEMASSAOLO MYYRMÄESSÄ AUKI

1. marras, 2017

VANTAALLA ALKANEE VANHUSTEN PERHEHOITO

(Kuva: sosiaali- ja terveydenhuollon apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen)

Tein budjetin käsittelyn yhteydessä kaupunginjohtajistolle kysymyksen koskien vanhusten perhehoitoa. Kiinnostukseni perhehoitoon juontuu lähes kahden vuosikymmenen takaa, jolloin toimin Perhehoitoliiton puheenjohtajana. Saimme tuolloin Raha-automaattiyhdistykseltä projektirahan. Sen avulla selvitimme kuntien kiinnostusta vanhusten perhehoitoon. Olimme ajastamme edellä, sillä toimeksiantosuhteinen perhehoito tekee nyt tuloaan. Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa on 1-4 hoidettavaa. Tämä tekee palvelumuodosta erityisen lämminhenkisen.

Kysymykseni:

Vanhusten määrä nousee jatkuvasti. Erityisesti yli 75 vuotiaiden hoitoa tarvitsevien määrän kasvu edellyttää vanhuspalveluiden kehittämiseltä erityistä herkkyyttä kohdata palvelutarpeet. Onko suunnitelmissa ottaa käyttöön perhehoito vanhusten kotipalvelujen tueksi ja sitä täydentämään?

Hyvin toimiva perhehoito tarvitsee tuekseen perheneuvolatyyppisiä tukipisteitä, mutta niiden apu on tarpeen myös itsenäisesti pärjääville ikääntyneille. Onko Vantaan keskipitkän ajan suunnitelmissa aloittaa vanhusten perhehoito ja perustaa perheneuvoloita? Yhteisöllisyys on voimavara, joka ylläpitää toimintakykyä ja tukee kuntoutuksen tavoitteita. Joustava palvelumix luo hyvän pohjan myös yhteisöllisyydelle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan (apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen) vastaus:

Hallituksen I&O Kärkihankkeessa (2016-2018) on pääpaino ikäihmisten kotihoidon kehittämisessä sekä kaikenikäisten omaishoidon vahvistamisessa. Tästä syystä ikäihmisten perhehoitoa käynnistetään sekä kehitetään tällä hetkellä useissa Suomen kunnissa ja asia on herättänyt kiinnostusta myös muissa Pohjoismaissa.

Vantaan kaupunki käynnisti ikäihmisten perhehoitajien rekrytoinnin elokuussa 2017 ja saimme muutaman viikon sisällä toistasataa yhteydenottoa asian tiimoilta. Yhteydenottajissa oli perhehoitajiksi ryhtymisestä kiinnostuneita henkilöitä mutta myös useita henkilöitä, jotka olivat pelkästään kiinnostuneita uudesta palvelusta.

Elokuun aikana haastateltiin perhehoitajuudesta kiinnostuneita sekä ennakkovalmennukseen hakeneita henkilöitä ja perhehoidon työryhmä valitsi heistä (31.8.) yhteensä 18 henkilöä 7.9. käynnistyneeseen ennakkovalmennukseen. (Suositus ryhmän koosta alle 20 hlöä/Perhehoitoliitto ry).

Perhehoitajien ennakkovalmennus on niin kutsuttu ennakkovaihe (pre-vaihe), jossa perhehoitajaksi ryhtyvä saa rauhassa pohtia omia valmiuksiaan toimia perhehoitajana. Kouluttajien tehtävänä on antaa mahdollisimman paljon tietoa toimeksiantosuhteisesta perhehoidosta, jotta ennakkovalmennukseen osallistuva voi tehdä tietoisen päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä.

Perhehoitolaki 263/2015 6 § edellyttää, että perhehoitajaksi ryhtyvä tulee ennakkovalmentaa perhehoitajan tehtävään. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa.

Erityisasumisen asiantuntijat ovat kartoittaneet menneen kevään sekä syksyn aikana Tuusulan-, Oulun-, Pirkanmaan- sekä Varsinais-Suomen kuntien tapoja toimia ikäihmisten perhehoidon palvelun tarjoajina ja he ovat myös vertailleet eri kuntien korvauksia sekä toimeksiantosuhteisten perhehoitajien saamaa tukea.

Tavoitteena on, että asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tullaan tulevaisuudessa tarjoamaan toimeksiantosuhteista perhehoitoa yhtenä vaihtoehtona tai kotona asumisen tuen lisänä, mikäli asiakas haluaa edelleen asua omassa kodissaan ja/tai hänen palveluntarpeensa kohtaa perhehoitopalvelun kanssa. Tämä edellyttää kuitenkin, että ennakkovalmennuksen käyneillä henkilöillä on valmiudet sekä kiinnostusta ryhtyä toimeksiantosuhteisiksi perhehoitajiksi.

Kotona asumista tuettaisiin sekä turvattaisiin tulevaisuudessa perhehoidon käynneillä. Tilanteessa, jossa asiakkaalla on jo kotihoidon käyntejä, ei perhehoidolla korvata jo olemassa olevaa palvelua. Perhehoito on tällöin kotihoidon täydentävä palvelu. Perhehoitopalvelulla voidaan tukea sekä vahvistaa myös omaishoitajien vapaan toteutumisia. Hoidettavaa ei tarvitse siirtää hoitoyksikköön vaan ennakkovalmennettu perhehoitaja tulee hoidettavan kotiin omaishoitajan vapaan ajaksi.

Omaishoidon vapaita voidaan toteuttaa myös perhehoitajan kodissa, mikäli hänen kotinsa on perhehoitoon sopiva (Perhehoitolaki 263/2015, 5 § Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva). Perhehoitoa toteutetaan asiakkaan palvelusuunnitelman mukaisesti ja asiakkaan palvelusuunnitelma peilaa suhteessa perhehoitajan toimeksiantosopimukseen. Mikäli Vantaalla käynnistyy ikäihmisten perhehoitopalvelu perhehoitajan kodissa, on kysymyksessä tilanne, jossa ikäihminen muuttaa perhehoitajan kotiin. Tästä on jo saatu hyviä asiakas- sekä omaiskokemuksia useissa kunnissa kuin myös lyhytaikaisesta omaishoidon vapaan perhehoidosta.

On totta, kuten toitte esiin, että hyvin toimiva perhehoito tarvitsee tuekseen perheneuvolatyyppisiä tukipisteitä. Suomessa on jo pitkään käyty keskusteluja siitä, että tulisi perustaa maakunnallista omais- ja perhehoidon yksiköitä, jonne asettuisi kaiken ikäisten hoidettavien perhehoito sekä omaishoidon palvelut. Maakunnalliset omais- ja perhehoidon yksiköt turvaisivat omais- sekä perhehoidon asiantuntijuuden keskittymisen sekä tasavertaisen kohtelun niin hoidettavalle kuin perhehoitajalle.

Vantaan suunnitelmissa on käynnistää ikäihmisten perhehoito maltillisesti sekä laadukkaasti ja siten, että palvelu on joustavasti siirrettävissä mahdolliseen tulevaan maakunnalliseen toimijuuteen.

Valtakunnallisilla ikäihmisten perhehoidon päivillä 27–28.9.17 saimme kuulla, että I&O Kärkihankkeen OSSI -hankkeessa on jo työstetty maakunnallista perhehoidon toimintaohjetta, joka on luvattu Vantaan kaupungille toimitettavaksi siten, että pystyisimme arvioimaan sen käyttöönottamista alkaen 1.1.2018. Ikäihmisten perhehoito palveluna käynnistyisi pilottikokeiluna aikaisintaan 1.1.2018, mikäli ennakkovalmennuksessa olevia tämä kiinnostaa. Ilman perhehoitajuudesta kiinnostuneita perhehoitajia ei kunnalla ole kysymyksessä olevaa palvelua. Ikäihmisten perhehoitaja ja -perhekoti tulee nähdä ikään kuin kunnan omana pienenä yksikkönä, josta tulee pitää huolta Perhehoitolain 263/2015 pykälien mukaisesti.

Entinen Vantaan kaupungin vammaispalvelujen yksikkö (nykyinen vanhus- ja vammaispalvelujen erityisasuminen) on järjestänyt perhehoitoa kehitysvammaisille ja vammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille jo kymmeniä vuosia, joten toimeksiantosuhteinen perhehoito on palveluna jo juurtunutta ja hyväksi havaittua kodinomaista palvelua Vantaalla. Perhehoidolla turvataan asiakkaan osallisuus sekä torjutaan myös yksinäisyydestä aiheutuvia problematiikkoja.

28. loka, 2017

ISOMYYRIN OLEMASSAOLO MYYRMÄESSÄ AUKI

Myyrmäen Eläkkeensaajat ry. on huolissaan tulevista toimintatiloistaan. Pidetään varmana, että Isomyyri puretaan, jossa toimintatilat tällä hetkellä sijaitsevat. Eläkkeensaajat on nuorisotoimen jälkeen suurin nykyisten tilojen käyttäjä, mutta Isomyyrissä kokoontuu sata eri toimijaa. Kysymys on suuresta kansalaistoiminnan keskuksesta.

Tein osana kaupungin Taloussuunnitelman 2018-2021 käsittelyä kirjallisen kysymyksen asiasta kaupungin johtajistolle. Sain kaksi vastausta.

Kysymykseni: Myyrmäen uutta asemakaavaa ruvetaan toteuttamaan rakentamisella jo ensi vuonna. Isomyyrin kohtalo on auki. Melko varmana pidetään, että se puretaan 2020-luvun alussa. Miten konkreettisia ovat suunnitelmat uusien tilojen saamiseksi järjestöjen käyttöön. Esimerkiksi Myyrmäen Eläkkeensaajat ry. tarvitsee tilan, jonne mahtuu 150 ihmistä.

KONSERNI- JA ASUKASPALVELUIDEN TOIMIALAN VASTAUS
(Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen)

Vastaus: Myyrmäen kaavatyön edistymisen myötä on kaupunkisuunnittelun johdolla kuluneen vuoden aikana selvitetty laajasti eri toimijoiden tulevaisuuden tilatarpeita. Keskustelussa ovat olleet mukana kaikki Vantaan kaupungin toimialat sekä Myyrmäen toimijoista mm. MYYRMÄKI -liike, Vantaankosken seurakunta, kauppakeskus Citycon ja Työeläkeyhtiö ELO/Colosseum.

Isoille ryhmille tiloja on tällä hetkellä nuorisotalo Arkissa ja kuntalaispalveluiden asukastila Myyringissä, jotka sijaitsevat Iso -Myyrin kauppakeskuksessa Vantaan kaupungin omistamissa tiloissa.

Keskusteluissa on ollut esillä niin mahdolliset väistötilat purku- ja rakentamistöiden ajalla kuin tarvittavat uudet tilat. Niiden osalta tärkeimpinä on nähty tilojen yhteiskäytön mahdollisuus, palveluiden järkevä ja sujuva yhdistäminen samoihin paikkoihin, esteettömyys ja riittävän suurten kokoontumistilojen tarve.

MAANKÄYTÖN, RAKENTAMISEN JA YMPÄRISTÖN TOIMIALAN VASTAUS
(apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä)

Vastaus samaan kysymykseeni: Asemakaavayksikkö laatii parhaillaan Myyrmäen kaavarunkoa. On todennäköistä, että tuleva kaavarunko mahdollistaa Isomyyrin purkamisen. Tilalle kaavoitettaisiin ja rakennettaisiin uusi rakennus. Tulevasta kaavan sisällöstä ei ole vielä tietoa. Kaavarungon laatijan käsityksen mukaan Isomyyrin tilalle rakennettavaan rakennukseen voitaisiin sijoittaa kaupungin tiloja, mikäli niin halutaan. Kyseessä olevista järjestötiloista ei ole tehty tarveselvitystä eikä erillistä järjestötilahanketta ole investointiohjelmissa.

12. loka, 2017

SOSIAALITYÖN TILANNE VANTAALLA

Tein Vantaan kaupunginvaltuustossa talousarviota vuodelle 2018 ja taloussuunnitelmaa vv. 2018-2021 käsiteltäessä suullisen kysymyksen apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salmiselle.

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisa apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen. Toimeentulotuen siirto kansaneläkelaitokselle vapautti sosiaalityön resursseja, etenkin sosiaalityöntekijöiden resursseja muuhun sosiaalityöhön. Miten tämä on vaikuttanut sosiaalityöhön Vantaalla.

Tiedämme, että kautta aikain ennaltaehkäisevä sosiaalityö on jäänyt liian vähälle ja erityisesti etsivää sosiaalityötä on tuskin ollut lainkaan. Tiedämme, että esimerkiksi yksinäisyys on vakava ongelma kaikissa ikäryhmissä, vanhuksista kouluikäisiin. Eikö nyt olisi aika etsivän sosiaalityön kehittämiselle Vantaalla?

Entä ennaltaehkäisevän toimeentulotuen rooli ja määrä tässä uudessa tilanteessa. Mitkä seikat huomioon ottaen ennaltaehkäisevän toimeentulotuen menot on talousarvioon laskettu?

Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salmisen vastaus ilahdutti minua, koska hän muisti yhteiset toiminta-areenamme vuosien mittaan.

Hän aloitti vastauksensa: ”Särkelän kysymys on erittäin hyvä. Olemme Särkelän kanssa puhuneet ennaltaehkäisevän sosiaalityön merkityksestä vuosikausia.”

Ja jatkoi: Kyllä. Sosiaalityön siirtyminen kansaneläkelaitokselle pitää näkyä sosiaalityössä. Painopiste tulee siirtymään ennaltaehkäisevää työn. Pidän tärkeänä sosiaalityöntekijöiden jalkautumista asiakkaiden luo.

Sen sijaan ennaltaehkäisevän toimeentulotuen rahalliseen resursoimiseen en saanut vastausta. En tehnyt tästä lisäkysymystä, koska kokous oli jo siinä vaiheessa kestänyt viisi tuntia. Palaan asiaan myöhemmin.

KIRJALLISET KYSYMYKSET

Olen jättänyt Vantaan kaupungin johtajistolle kolme kirjallista kysymystä liittyen Talousarvioon 2018 ja Taloussuunnitelmaan 2018-2021:

Kysymys 1.

Myyrmäen uutta asemakaavaa ruvetaan toteuttamaan rakentamisella jo ensi vuonna. Isomyyrin kohtalo on auki. Melko varmana pidetään, että se puretaan 2020-luvun alussa. Miten konkreettisia ovat suunnitelmat uusien tilojen saamiseksi järjestöjen käyttöön. Esimerkiksi Myyrmäen Eläkkeensaajat ry. tarvitsee tilan, jonne mahtuu 150 ihmistä.

Kysymys 2.

Vanhusten määrä nousee jatkuvasti. Erityisesti yli 75 vuotiaiden hoitoa tarvitsevien määrän kasvu edellyttää vanhuspalveluiden kehittämiseltä erityistä herkkyyttä kohdata palvelutarpeet. Onko suunnitelmissa ottaa käyttöön perhehoito vanhusten kotipalvelujen tueksi ja sitä täydentämään? Hyvin toimiva perhehoito tarvitsee tuekseen perheneuvolatyyppisiä tukipisteitä, mutta niiden apu on tarpeen myös itsenäisesti pärjääville ikääntyneille. Onko Vantaan keskipitkän ajan suunnitelmissa aloittaa vanhusten perhehoito ja perustaa perheneuvoloita? Yhteisöllisyys on voimavara, joka ylläpitää toimintakykyä ja tukee kuntoutuksen tavoitteita. Joustava palvelumix luo hyvän pohjan myös yhteisöllisyydelle.

Kysymys 3.

Ihmisellä on oikeus hyvään kuolemaan. Kaikilla ei ole läheisiä vierellä elämän viimeisillä hetkillä. Maan hallituksen esityksestä ensi vuoden talousarvioon on tulossa pieni yhden miljoonan määräraha saattohoidon kehittämiseksi. Määräraha on tärkeä askel eteenpäin.

Vantaalla on järjestetty vapaaehtoisten saattohoitoa jo usean vuoden ajan. Kaupungin vanhus- ja vammaisosasto on yhteistyössä Vantaan seurakuntien sairaalasielunhoidon kanssa kouluttanut vapaaehtoisia. Saattohoidon vapaaehtoistoiminta on kuitenkin käytännössä ontunut, eräissä tapauksissa loppunut kokonaan, vaikka siihen on panostettu melko paljon. Vaikeuksien syinä ovat a) vaikka hoitohenkilökunta asennetasolla suhtautuu saattohoidon vapaaehtoistyöhön myönteisesti, ei heillä ole aikaa eikä aina edes tiedollistaidollisia valmiuksia luoda vapaaehtoisten tarvitsemia toimintaedellytyksiä hoitopisteissä ja b) vapaaehtoisilla ei ole välineitä kohdata heidän palveluaan tarvitsemia potilaita.

Onnistuakseen saattohoidon vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen organisaattorin ja riittävää työnohjausta. Onko kaupungilla suunnitelmia saattohoidon kehittämiseksi taloussuunnitelman 2018-2021 -kaudella?