1. marras, 2017

VANTAALLA ALKANEE VANHUSTEN PERHEHOITO

VANTAALLA ALKANEE VANHUSTEN PERHEHOITO

(Kuva: sosiaali- ja terveydenhuollon apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen)

Tein budjetin käsittelyn yhteydessä kaupunginjohtajistolle kysymyksen koskien vanhusten perhehoitoa. Kiinnostukseni perhehoitoon juontuu lähes kahden vuosikymmenen takaa, jolloin toimin Perhehoitoliiton puheenjohtajana. Saimme tuolloin Raha-automaattiyhdistykseltä projektirahan. Sen avulla selvitimme kuntien kiinnostusta vanhusten perhehoitoon. Olimme ajastamme edellä, sillä toimeksiantosuhteinen perhehoito tekee nyt tuloaan. Toimeksiantosuhteisessa perhehoidossa on 1-4 hoidettavaa. Tämä tekee palvelumuodosta erityisen lämminhenkisen.

Kysymykseni:

Vanhusten määrä nousee jatkuvasti. Erityisesti yli 75 vuotiaiden hoitoa tarvitsevien määrän kasvu edellyttää vanhuspalveluiden kehittämiseltä erityistä herkkyyttä kohdata palvelutarpeet. Onko suunnitelmissa ottaa käyttöön perhehoito vanhusten kotipalvelujen tueksi ja sitä täydentämään?

Hyvin toimiva perhehoito tarvitsee tuekseen perheneuvolatyyppisiä tukipisteitä, mutta niiden apu on tarpeen myös itsenäisesti pärjääville ikääntyneille. Onko Vantaan keskipitkän ajan suunnitelmissa aloittaa vanhusten perhehoito ja perustaa perheneuvoloita? Yhteisöllisyys on voimavara, joka ylläpitää toimintakykyä ja tukee kuntoutuksen tavoitteita. Joustava palvelumix luo hyvän pohjan myös yhteisöllisyydelle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan (apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen) vastaus:

Hallituksen I&O Kärkihankkeessa (2016-2018) on pääpaino ikäihmisten kotihoidon kehittämisessä sekä kaikenikäisten omaishoidon vahvistamisessa. Tästä syystä ikäihmisten perhehoitoa käynnistetään sekä kehitetään tällä hetkellä useissa Suomen kunnissa ja asia on herättänyt kiinnostusta myös muissa Pohjoismaissa.

Vantaan kaupunki käynnisti ikäihmisten perhehoitajien rekrytoinnin elokuussa 2017 ja saimme muutaman viikon sisällä toistasataa yhteydenottoa asian tiimoilta. Yhteydenottajissa oli perhehoitajiksi ryhtymisestä kiinnostuneita henkilöitä mutta myös useita henkilöitä, jotka olivat pelkästään kiinnostuneita uudesta palvelusta.

Elokuun aikana haastateltiin perhehoitajuudesta kiinnostuneita sekä ennakkovalmennukseen hakeneita henkilöitä ja perhehoidon työryhmä valitsi heistä (31.8.) yhteensä 18 henkilöä 7.9. käynnistyneeseen ennakkovalmennukseen. (Suositus ryhmän koosta alle 20 hlöä/Perhehoitoliitto ry).

Perhehoitajien ennakkovalmennus on niin kutsuttu ennakkovaihe (pre-vaihe), jossa perhehoitajaksi ryhtyvä saa rauhassa pohtia omia valmiuksiaan toimia perhehoitajana. Kouluttajien tehtävänä on antaa mahdollisimman paljon tietoa toimeksiantosuhteisesta perhehoidosta, jotta ennakkovalmennukseen osallistuva voi tehdä tietoisen päätöksen perhehoitajaksi ryhtymisestä.

Perhehoitolaki 263/2015 6 § edellyttää, että perhehoitajaksi ryhtyvä tulee ennakkovalmentaa perhehoitajan tehtävään. Perhehoitajaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on sopiva antamaan perhehoitoa.

Erityisasumisen asiantuntijat ovat kartoittaneet menneen kevään sekä syksyn aikana Tuusulan-, Oulun-, Pirkanmaan- sekä Varsinais-Suomen kuntien tapoja toimia ikäihmisten perhehoidon palvelun tarjoajina ja he ovat myös vertailleet eri kuntien korvauksia sekä toimeksiantosuhteisten perhehoitajien saamaa tukea.

Tavoitteena on, että asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tullaan tulevaisuudessa tarjoamaan toimeksiantosuhteista perhehoitoa yhtenä vaihtoehtona tai kotona asumisen tuen lisänä, mikäli asiakas haluaa edelleen asua omassa kodissaan ja/tai hänen palveluntarpeensa kohtaa perhehoitopalvelun kanssa. Tämä edellyttää kuitenkin, että ennakkovalmennuksen käyneillä henkilöillä on valmiudet sekä kiinnostusta ryhtyä toimeksiantosuhteisiksi perhehoitajiksi.

Kotona asumista tuettaisiin sekä turvattaisiin tulevaisuudessa perhehoidon käynneillä. Tilanteessa, jossa asiakkaalla on jo kotihoidon käyntejä, ei perhehoidolla korvata jo olemassa olevaa palvelua. Perhehoito on tällöin kotihoidon täydentävä palvelu. Perhehoitopalvelulla voidaan tukea sekä vahvistaa myös omaishoitajien vapaan toteutumisia. Hoidettavaa ei tarvitse siirtää hoitoyksikköön vaan ennakkovalmennettu perhehoitaja tulee hoidettavan kotiin omaishoitajan vapaan ajaksi.

Omaishoidon vapaita voidaan toteuttaa myös perhehoitajan kodissa, mikäli hänen kotinsa on perhehoitoon sopiva (Perhehoitolaki 263/2015, 5 § Perhekodin tulee myös rakenteeltaan, tiloiltaan ja varustetasoltaan olla siellä annettavalle hoidolle sopiva). Perhehoitoa toteutetaan asiakkaan palvelusuunnitelman mukaisesti ja asiakkaan palvelusuunnitelma peilaa suhteessa perhehoitajan toimeksiantosopimukseen. Mikäli Vantaalla käynnistyy ikäihmisten perhehoitopalvelu perhehoitajan kodissa, on kysymyksessä tilanne, jossa ikäihminen muuttaa perhehoitajan kotiin. Tästä on jo saatu hyviä asiakas- sekä omaiskokemuksia useissa kunnissa kuin myös lyhytaikaisesta omaishoidon vapaan perhehoidosta.

On totta, kuten toitte esiin, että hyvin toimiva perhehoito tarvitsee tuekseen perheneuvolatyyppisiä tukipisteitä. Suomessa on jo pitkään käyty keskusteluja siitä, että tulisi perustaa maakunnallista omais- ja perhehoidon yksiköitä, jonne asettuisi kaiken ikäisten hoidettavien perhehoito sekä omaishoidon palvelut. Maakunnalliset omais- ja perhehoidon yksiköt turvaisivat omais- sekä perhehoidon asiantuntijuuden keskittymisen sekä tasavertaisen kohtelun niin hoidettavalle kuin perhehoitajalle.

Vantaan suunnitelmissa on käynnistää ikäihmisten perhehoito maltillisesti sekä laadukkaasti ja siten, että palvelu on joustavasti siirrettävissä mahdolliseen tulevaan maakunnalliseen toimijuuteen.

Valtakunnallisilla ikäihmisten perhehoidon päivillä 27–28.9.17 saimme kuulla, että I&O Kärkihankkeen OSSI -hankkeessa on jo työstetty maakunnallista perhehoidon toimintaohjetta, joka on luvattu Vantaan kaupungille toimitettavaksi siten, että pystyisimme arvioimaan sen käyttöönottamista alkaen 1.1.2018. Ikäihmisten perhehoito palveluna käynnistyisi pilottikokeiluna aikaisintaan 1.1.2018, mikäli ennakkovalmennuksessa olevia tämä kiinnostaa. Ilman perhehoitajuudesta kiinnostuneita perhehoitajia ei kunnalla ole kysymyksessä olevaa palvelua. Ikäihmisten perhehoitaja ja -perhekoti tulee nähdä ikään kuin kunnan omana pienenä yksikkönä, josta tulee pitää huolta Perhehoitolain 263/2015 pykälien mukaisesti.

Entinen Vantaan kaupungin vammaispalvelujen yksikkö (nykyinen vanhus- ja vammaispalvelujen erityisasuminen) on järjestänyt perhehoitoa kehitysvammaisille ja vammaisille lapsille, nuorille ja aikuisille jo kymmeniä vuosia, joten toimeksiantosuhteinen perhehoito on palveluna jo juurtunutta ja hyväksi havaittua kodinomaista palvelua Vantaalla. Perhehoidolla turvataan asiakkaan osallisuus sekä torjutaan myös yksinäisyydestä aiheutuvia problematiikkoja.