17. joulu, 2019

RATIKKAPUHEENI

RATIKKAPUHEENI

 

Kaupunginvaltuustossa käsiteltiin 16.12.2019 Vantaan ratikkaa. Tehtiin päätös suunnittelun aloittamisesta äänin 45-22. Ratikan suunnittelun takana olivat demarit, vasemmistoliitto sekä vihreät ja osa kokoomusta. Varsinainen päätös ratikan rakentamisesta tehdään kolmen tai neljän vuoden kuluttua.

 

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kun tehdään tulevaisuusinvestointeja, pitää nähdä tämän hetken ja yksittäiskysymysten yli.

Kaupungistuminen on vääjäämätöntä. Enemmistö tulevaisuudentutkijoista on sitä mieltä, että kahdeksankymmenen vuoden kuluttua yhdeksänkymmentä prosenttia maailman väestöstä elää kaupungeissa. On selvää, että myös Suomessa väestö keskittyy kaupunkeihin, halusimme me sitä tai ei.

Myös me täällä Vantaalla päätämme, tapahtuuko kaupungistuminen hallitutusti vai hallitsemattomasti. Nyt puheena oleva raitiovaunulinja on mitä parhain keino ohjata kaupunkirakennetta siten, että Vantaa rakentuu hallitusti.

Kiinnitän tässä puheenvuorossani huomiota kahteen asiaan:

Ensinnä: Toivon kovasti, että osana raitiolinjan suunnittelua tehdään tieteellisin metodein laaja sosiaalisten vaikutusten arviointi. Määritelmän mukaan sosiaalisella vaikutuksella tarkoitetaan hankkeen yhteisöjen ja ihmisten hyvinvoinnille, siis vaurauteen ja terveydentilaan koituvaa hyötyä tai haittaa.

Toivon tehtävän nimenomaan laajaa arviointia. Tällä tarkoitan suunnitelmia, miten paljon ja mihin rakennetaan hyvät asumisen puitteet esimerkiksi vanhuksille, lapsille ja lapsiperheille, maahanmuuttajille, yksin eläville aikuisille jne. Entä millaisille ihmisryhmille on mielekästä rakentaa korkeita asuntoja, suuria ja pieniä huoneistoja, entä millaiset ihmisryhmät tarvitsevat omistusasuntoja ja ketkä vuokra-asuntoja.

Koska rakentajayhtiöillä ei ole riittävää yhteiskuntavastuuta toteuttaa esimerkiksi vuokra-asuntoja sosiaalisesta näkökulmasta, vaan ne myyvät vuokra-asunnoiksi tarkoitetut asunnot sijoittajille, jolloin vuokra nousee kohtuuttomaksi, tulee tämä ottaa myös huomioon sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa. Olisiko suunnittelussa tarkoituksenmukaista tehdä yhteistyötä kaupungin oman yhtiön, VAV Asunnot Oy:n kanssa pyrkien mahdollisimman suureen ARA-tuotantoon.

Lisäksi sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa tulee mielestäni kiinnittää huomiota siihen,

-mitkä hyvinvointikeskukset ja hyvinvointipalvelut sijoittuvat raitioradan varteen ja miten,
-että kulttuuripalveluja ripotellaan radan varteen kaupunkilaisten ja kulttuurituottajien tarpeista ja lähtökohdista. Kulttuuri on tärkeä osa ihmisten ja yhteisöjen kokonaishyvinvointia. Olisiko osana kokonaissuunnitelmaa syytä tehdä Vantaan kulttuuripoliittinen ohjelma ja sen osana raitioradan kulttuuripoliittinen suunnitelma?
-vielä: laajaan sosiaalisten vaikutusten arviointiin sisältyy myös konkreettinen suunnitelma pienmyymälöiden ja ns. putiikkien sekä erityisesti monimuotoisten asukastilojen rakentuminen raitioradan varteen rakentuviin asukaskeskittymiin.

Toiseksi: Hanke on syytä toteuttaa taloudellisesti mahdollisimman mielekkäällä tavalla. Tärkeää on, miten toteutetaan hankkeen rahoitus.

Raitiolinjan rakentaminen ei missään tapauksessa saa viivyttää niitä välttämättömiä investointeja, jotka jo nyt on todettu sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä sivistystoimessa ensisijaisesti koulujen rapistumisen osalta.

Kun raitiotiehankkeen kustannukset jaetaan neljällekymmenelle vuodelle ja velan takaisinmaksu toteutetaan niin, että lainaa lyhennetään painotetusti tai jopa kokonaan vasta lainakauden loppupäässä, niin hanke ei vaaranna tärkeitä hyvinvointi-investointeja. Viimeistään hankkeen puolivälissä tulot kasvaneesta asukasmäärästä ja virinneestä yritystoiminnasta peittävät hankkeen kustannukset.

Hyvät valtuutetut. Vantaa on hyvä paikka asua ja elää, myös tulevaisuudessa. Kannatan ratikan suunnittelun aloittamista.