Blogi

27. huhti, 2018

NELJÄS KAPINARUNOKERÄYS AVATTU

         IV KAPINARUNOJEN KERÄYS

Työväenkirjaston Ystävät ry. järjestää neljännen kapinarunojen keräämisen ja siihen liittyvän tapahtuman. Tarttuu tukkasi sitten tähtiin tai kulkevat jalkasi tukevasti maassa, voit runoilla itsesi Kapinarunojen maailmaan. Edellisten vuosien tapaan kapinan kohteena voi olla mies tai nainen, omistaja, poliitikko, yhteiskunnalliset rakenteet tai mikä tahansa epäkohta tai epäkohdan poistamista estävä toimija. Tänä vuonna teemana on Kapina - Rauha - Demokratia.

          ELÄMÄ ON LIIKETTÄ. KAPINAMIELI UUDISTAA.

Lähetä runosi 30. syyskuuta mennessä Kapinarunoraadille osoitteeseen matias.sarke@gmail.com. Printatut ja käsinkirjoitetut runot lähetetään osoitteeseen Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Runojen pitää olla uusia. Raati voi silti valita runon, mikäli se on riittävän tuore edustamaan tämän päivän kapinallisuutta.  Lähettämällä runosi annat suostumuksesi, että runosi voidaan julkaista Kapinaruno IV –kirjassa.

Raati valitsee runoista 15–25 esitettäväksi Työväenliikkeen kirjastossa Kapinarunoillassa 9. marraskuuta 2018. Runojen valinnassa painotetaan vuoden teemaa. Kapinarunoilta on osa Aatosta jaloa – Marraskuun valoa Stadin työväenkirjallisuuden päiviä.

Kapinarunoraadin muodostavat runoilija, luovan kirjoittamisen opettaja Miia Toivio ja kirjallisuudentutkija, Pentti Saarikosken runoudesta väitellyt filosofian tohtori Riikka Ylitalo sekä tietokirjailija Jussi Särkelä. Raati kutsuu runoilijat Kapinarunoiltaan 25. lokakuuta mennessä.

Runoista, niiden esittämisestä Kapinarunoillassa ja julkaisemisesta Kapinaruno IV -kirjassa ei makseta palkkiota. Kapinarunoiltaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tuleville korvataan matkakustannukset yleisten kulkuneuvojen taksojen mukaisesti sekä maksetaan päiväraha. Jokainen Kapinaruno IV -kirjaan valittu runoilija saa kirjan maksutta.

Tervetuloa luomaan uutta runoutta.
Työväenkirjaston Ystävät ry.
Piirros: Jyrki Nykänen
Tarkemmat tiedot: matias.sarke@gmail.com
Jaathan tätä viestiä kaikkialle, missä arvelet olevan kapinallisen runollista mieltä.

24. loka, 2017

III KAPINARUNOILLAN 3.11.2017 OHJELMA

Työväenkirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja Pentti Arajärvi avaa III Kapinarunoillan. Esiintymään on kutsuttu kaksikymmentä runoilijaa, joiden joukossa on yksi laulu- ja soittoryhmä sekä kolme viime keväisen yhteiskunnallisen laulun projektin laulajaa. Kapinarunoraadin jäsenet Pentti Saarikosken runoudesta väitellyt Riikka Ylitalo ja kirjallisuuden opettaja, runoilija Miia Toivio luonnehtivat jokaista runoa. Kolmas raadin jäsen Jussi Särkelä toimii illan juontajana. Illan kulku menee näin:

Paikka: Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, Helsinki.

klo 17.30 Kapinaruno II -kirjan julkistamistilaisuus

klo 18.00 Kapinaruno III ilta alkaa

Avaus, Pentti Arajärvi, puheenjohtaja, Työväenkirjaston Ystävät ry.
Työväenkirjaston tervehdys, kirjastonjohtaja Tuija Siimes
Yhteiskunnallisen laulun projektin esittely, toiminnanjohtaja Tuomas Finne, TSL Helsingin piiri.

klo 18.15.

Petra Malin, Anna Vuorjoki ja Laura Lintula, Helsinki. Sokeria kahviin. Piano, viulu, laulu.
Matti Laitinen, Helsinki. Uskollisuus
Pirkko Nuutinen, Uudeltamaalta. Eläkeläisen aatoksia
Pirjo Lahdenranta, Pori. Totta totisesti
Lassi H, Hankala, ei tietoa. Hiekanjyvä
Avichai Gontjarov, ei tietoa. Turvapaikka
Veli Huovinen, Kajaani. Sutinaa säppeihin
Jani-Markus Heinola, ei tietoa. Valitut lampaat
Sauli Salomaa, Tampere. Kovasydämisten maailmassa
Oiva Björkbacka, Helsinki. Oravanpyörässä
Kalevi Kalliomäki, Ikaalinen. Näin iskee robotti
Yhteiskunnallinen laulu, Salka Orivuori

Väliaika

Yhteiskunnallinen laulu, Heidi Koskinen-Järvisalo
Erkki Haapalainen, Helsinki. Sokrateen kanssa kauppatorilla
Seppo Ruotsalainen, Espoo. Vanha kapitalisti
Marko Niemi, Hanko. Oi Suomi synnyinmaa
Ruka Toivonen, ei tietoa. Mennään mummon kanssa saunassa taaksepäin
Eija Nissinen, Saija. En ollut aikaisemmin huomannutkaan että,
Lassi Kalleinen, Kello. Kuitti
Riitta Myöhänen, ei tietoa. Valiokoulun oppilas
Pilvi Valtonen, Lappeenranta. Tässä maassa
Kirsi Komulainen, Kouvola. Omaishoitaja
Liisa Mansikkaviita, Vaajakoski. Ikänaisen kapina
Mikael Leinonen, Vantaa. Rauhan hampaat
Yhteiskunnallinen laulu, Mikko Virta
Tilaisuus päättyy

Kapinaruno III -kirja ilmestyy ensi kesänä.
Kuva: Jimi Holmberg lausuu runoaan Nikamat ensimmäisessä kapinarunoillassa marraskuussa 2015.

19. kesä, 2017

KAPINARUNOJA KERÄTÄÄN JÄLLEEN

Lehdissä on ilmoituksia kapinarunojen keruusta. Työväenkirjaston ystävät ry:n järjestämä runojen keruu jatkuu syyskuun loppuun saakka. Kapinarunoilta järjestetään 3. marraskuuta osana Aatosta jaloa – Marraskuun valoa Stadin työväenkirjallisuuden päiviä.

Kapinarunoiluun osallistuu runoilijoita kaikista ikäryhmistä. Nuorin on ollut kuudentoista ikäinen, vanhimmat lienevät kahdeksankymmenen ikäisiä. Oheisessa kuvassa leike Eläkkeensaaja –lehden 4/2017 numerosta.

– ”Runojeni satiiris-ironinen kapina kohdistuu sellaisia bisneksiä ja trendejä vastaan, joiden näen riistävän ihmistä – yksityiselämää myöten – ja ympäristöä. Ne pyrkivät köyhdyttämään kulttuuria. Niistä hyötyjät ovat hyvin harvalukuisia ja merten takana”, kertoo kapinarunoilija Juhani Kellosalo alla olevassa AIKAMERKKI –lehden artikkelissa.

Kapinaa sanoilla

AIKAMERKKI –lehden toimitus · 12/06/2017

Kapinarunoja kootaan kolmas antologia. Runojen teema on tänä vuonna sata vuotta täyttävä Suomi.

Jussi Särkelä on tietokirjailija ja yksi Kapinarunotapahtuman perustajista.

– Ajatuksena on löytää itsenäisyyteen kansan tarpeita kuvaava näkökulma. Sellainen näkökulma, jota ei välttämättä valtaviestinnässä näy lainkaan, Hän sanoo.

Särkelä on Kapinarunon taiteellinen vastaava.

– Viime vuoden runoissa nousi esille ihmisten turhautuneisuus ja voimattomuus. Yhteiskunnan käytännöt koettiin niin vahvoina, että ei juuri löydetty keinoja sen korjaamiseksi, Särkelä sanoo.

Kapinarunoilta on osa Stadin työväenkirjallisuuden päiviä Aatosta jaloa – Marraskuun valoa. Kapinarunoraati valitsee lähetetyistä runoista 15–25 esitettäväksi Työväenliikkeen kirjastossa Kapinarunoillassa 3. marraskuuta 2017. Raadin muodostavat runoilija, Nihil Interit ry:n aktiivi, luovan kirjoittamisen opettaja Miia Toivio ja kirjallisuudentutkija, Pentti Saarikosken runoudesta väitellyt filosofian tohtori Riikka Ylitalo sekä tietokirjailija Jussi Särkelä.

– Uutuutena tulevassa Kapinarunoillassa on, että siellä esitetään keväällä toteutetun Laulu ottaa kantaa – työpajan lauluja, Särkelä sanoo.

Kantaaottavan laulun työpajan vetäjinä toimivat muusikko/sanoittaja Mikko Perkoila ja räppäri Mondi. Yhteistyötä viritellään nyt runon ja laulujen osalta. Laulu ottaa kantaa -hanke avasi vappuna Työväenlaulu.fi -portaalin.

IRVAILUA KAPULAKIELELLE

Juhani Kellosalo on julkaissut kahdeksan runokokoelmaa. Vuonna 1985 ilmestyi esikoisteos Kaikki palaa maan savuun. Hän on julkaissut myös kolme romaania ja esseekokoelman. Viime vuonna ilmestyi romaani Kaksi miljoonaa. Kellosalo on ammatiltaan lääkäri.

– Minulla oli pieni sarja julkaisemattomia poikkipuolisia runoja, joista kaksi lähetin. Minut kutsuttiin ensimmäiseen kapinarunoiltaan esittämään niistä toinen, Kellosalo sanoo.

Viime vuonna hän lähetti uuden tekstin. Runo on mukana Kapinaruno II -antologiassa.

– Runojeni satiiris-ironinen kapina kohdistuu sellaisia bisneksiä ja trendejä vastaan, joiden näen riistävän ihmistä – yksityiselämää myöten – ja ympäristöä. Ne pyrkivät köyhdyttämään kulttuuria. Niistä hyötyjät ovat hyvin harvalukuisia ja merten takana, Kellosalo sanoo.

Viime vuoden kapinarunossaan Kehityskeskustelu (luova luokka) Juhani Kellosalo irvailee sanojensa mukaan manipuloivaa, maanista, kapula- ja sekakielistä jargonia.

– Tämä ponnistaa muiden muassa aivotutkimuksen tulosten väärinkäsityksistä. Kielenkäyttö naamioi hyväksikäytön mahdollisuudeksi olla luova ja positiivinen ja toteuttaa itseään täysimääräisesti, Kellosalo sanoo.

KAPINAA SANAN VOIMALLA

Riitta Myöhänen kertoo kirjoittaneensa aina. Hän on ollut toimittajana sekä äidinkielen ja viestinnän opettajana. Hän on käynyt useita kirjoittajakursseja ja toimii kirjoittajayhdistyksessä.  Myöhäsen tekstejä on julkaistu antologioissa.

– Ajatus kapinarunorunosta herätti heti. Tehtävää voi käsitellä moni tavoin, mutta juuri nyt tällainen historiallis-yhteiskunnallinen näkökulma tuntui omimmalta, Riitta Myöhänen sanoo.

Myöhäsen runo Mihin kansaa tarvitaan julkaistaan myös Kapinaruno II:ssa. Hän luokittelee runonsa tyyliltään perinteiseksi ja viljelee sanaleikkejä. Hän tuntee myös historian omaksi alakseen ja se näkyy runossa.

– Nykyisin harrastetaan vähän tällaista runoutta, paitsi rock- ja rap-teksteinä. Kalevala, historian tapahtumat on omittu kansalliseksi omaisuudeksi aika yläluokkaisesti, kansaa arvostamatta, Riitta Myöhänen pohtii.

Myöhäsen mielestä teemoja voi olla monenlaisia, mutta käsittelyn näkökulma on alhaalta ylöspäin, pakosta vapauteen. Hän muistelee Jevgeni Jevtushenkon säkeitä Runo / ei ole rukous/ runo on sotaa.

– Ei rukouksessa mitään vikaa ole, mutta se ei aina riitä kirjoittamisen syyksi. Sotia voi jonkin puolesta. Sitä sotaa on käytävänä monilla rintamilla, monissa yhteyksissä – sanan voimalla. Rakkausrunokin voi samalla olla kapinaruno, Riitta Myöhänen sanoo.

Uusia kapinarunoja etsitään parhaillaan. Runoja voi lähettää 30. syyskuuta 2017 mennessä Kapinarunoraadille, mieluiten sähköisesti osoitteeseen matias.sarke@gmail.com. Printatut ja käsinkirjoitetut runot lähetetään osoitteeseen Työväenliikkeen kirjasto, Sörnäisten rantatie 25, 00500 Helsinki, kuoreen merkintä ”Kapinaruno”. Runojen pitää olla uusia. Lisätietoja ttp://www.tyovaenperinne.fi/ .

Kehityskeskustelu (luova luokka)

Julkaisija toimitus2 · 12/06/2017

Sä näet edessäs sun tien ja sun haasteet.
Ei vaikeuksia, ei ongelmia. Oikein!
Sä olet kehittänyt itseäs väsymättä, sun henkilökohtaisia ominaisuuksia.
Jess! Jess!
Mä coachaan sua, miten sä suoritat sun tekemistä.

Sä kehityt ja pääset siihen, että sun suorittimen teho ja nopeus on huima,
sun kiintolevy on timankirkas ja kova ja erittää dopamiinia
ja serotoniinia tai mitä vain tarvitaan, jess!
mikä saa aikaan sen, että 24/7 sä olet loputtoman muutosmyönteinen
ja positiivisimmista positiivisimmin positiivinen.
Sä paahdat, sä paahdat, sä olet hyytävästi liekeissä
24/7.

Sä luot tuotteita ja innovaatioita jotka hakkaa kilpailijat,
ne on käänteentekeviä,
ne on äärimmäisen edelläkäyviä,
ne on musertavan ylivoimaisia,
ne on megasuperfantastisia, ne on…
tässä loppuu sanat.
Sanalla sanoen,
sä olet äärimmäisen luova ja tehokas,
sä olet voittaja,
ja sut palkitaan ennennäkemättömillä tavoilla,
sanalla sanoen: sä menestyt, menestyt, menestyt.

Jess! Vain dollarilla vuodessa sä jatkat,
sä kehität sun henkilökohtaisia ominaisuuksia yhä pitemmälle,
forever and ever, ja sä pääset siihen,
että sä käännät minkä tahansa haasteen voitokses.
Ja sä nautit joka hetkestä.

Mä toistan: Sä käännät minkä tahansa haasteen voitokses.
– Kuolema? Vau, mikä haaste!
Tällä kohtaa sun polulla sun positiivisuus ja muutosmyönteisyys todella punnitaan.
Sun prosessori ja kovalevy!
Susta näyttää, että sä olet kanveesissa.
Mutta meidän henkilökohtaisilla ominaisuuksilla ei siellä kauaa viihdytä,
me ei voida olla down,
me janotaan voittoa.
Jess! Jess!
Mä coachaan sua, mä sparraan
miten sä suoritat sun tekemistä.
Sä selätät tämänkin haasteen,
sä jumppaat itses taas kuntoon ja menestykseen!
Ja nautit joka hetkestä!

Juhani Kellosalo

 

Mihin kansaa tarvitaan

Julkaisija toimitus2 · 12/06/2017

Kansaa tarvitaan
kun luodaan kansakunta

paavoja petun kiskontaan
jusseja kuokan varteen
dufvat siltaa puolustamaan

soi kannel kaikui kalevala
konserttisaleihin kirjankansiin
kansa saatiin mahtumaan

isänmaata äidinkieltä
aseita ja aapisia
marssilauluja virrenveisuuta
kutsuntoja kinkereitä
nälästä nälkään sodasta sotaan
kehityksen orjajoukot
rautateitä rakentaa
siitä saivat ratapenkkaan
osattomat oman maan

kansakunnalla isänmaalla
rajat railoina aukeaa
ristilippujen hulmutessa
aseet kädessä aseet vastassa
ei muuta kunniaa
ristien alle yhteen riviin
samaksi maaksi maatumaan

Kun yhden kerran kansa
erehtyy sijoiltaan
se lahdataan Tampereen katuojaan
suolataan sorakuopan seinämään
tuomitaan vankina nääntymään
yhdeksi kansaksi kääntymään.

Siitä se viimeisin voimin
hakkaa metsät paketoi pellot
työntyy tehtaisiin kansoittaa kadut
nai synnyttää ruokkii ja kasvattaa
siihen aikaan, se kansakunta.

Mutta kun kansa
on työnsä tehnyt
se muuttuu tarpeettomaksi

se panttaa lapsilisät ruokatiliä vastaan
rantautuu lahden taakse
maatuu mökkien nurkkiin
piileksii betonikennoissa
viedään siirtotyömaan parakkeihin
hiessä nälässä nääntymään.

Ja siinä on kansa nyt:
se pummaa tupakan
nojaa baaritiskiin

sammuu kadulle
hiipii leipäjonoon
räyhää soskussa
jos vielä jaksaa

ei osaa ei osallistu
ei kuole ajoissa
jää kulueränä kitumaan
eikä hyvinvoinnin resurssointi
koskaan osu
kansan kannalta oikeaan

mutta jos sen kädessä
viimeisin voimin
puukko heilahtaa
se perkele hetken ajaksi
huomataan.

Kun kansakunta on saatu
ei kansalle jää mitään
ei kansasta ole mihinkään

se rahvasta oli alkujaan
se rahvaaksi jälleen saneerataan.

Riitta Myöhänen

15. syys, 2016

Runo sopii kapinan välineeksi

Julkaisija TSL / AIKAMERKKI · 15/09/2016

Runon kirjoittaminen on hyvä kanava purkaa viha muutokseksi. Tätä mieltä on Kapinarunoillan isä Jussi Särkelä.

Mielenterveysalalla pitkään työskennellyt Jussi Särkelä on huolissaan ihmisistä, jotka kanavoivat vihansa sosiaaliseen mediaan.

– Huuto, karjunta ja viha syövät ihmistä sisältäpäin, Särkelä sanoo.

Vihaa on opittava säätelemään. Sille täytyy löytää sopivia kanavia. Hän uskoo, että viha on kanavoitavissa muutokseksi.

Jussi Särkelä on aktiivinen bloggaaja. Hän on aina kirjoittanut. Parhaillaan hän odottaa kirjapainosta Arjen ooppera -kirjaansa, jossa käsitellään muun muassa kirjailija Jack Londonia ja työmies Veikko Niemistöä.

Runo on Särkelästä hienostunut kanava purkaa aggressiot muutokseksi. Hän mainitsee esimerkkinä vankilarunot. Suljetussa tilassa vanki purkaa patoutuneet tunteensa runoiksi. Kapinarunoilla onkin Suomessa pitkä perinne.

– Runossa sanottava on kiteytettävä lyhyesti ja esteettisesti korkeatasoisesti. Runoja kirjoittaessa kehittää samalla omaa psyykettään, Särkelä arvioi.

Vihan vastapainoksi hän nostaa rakkauden. Molemmat ovat luonnollisia tunteita. Rakkauskin tunteena muuttuu ja arkipäiväistyy alkuroihun jälkeen.

TOISEN KERRAN KAPINAA PAPERILLE

Jussi Särkelä esitti ajatuksen kapinarunoillasta Työväenliikkeen kirjaston pitkäaikaiselle johtajalle Kirsti Lumialalle, joka heti innostui teemasta. Aluksi Särkelä epäröi kapina-sanan käyttämistä.

Kirsti ja kirjaston ystävien puheenjohtaja Pentti Arajärvi vakuuttivat, että kapinaruno on toimiva, Särkelä kertoo.

Ensimmäinen kapinarunotilaisuus järjestettiin viime vuonna. Viisikymmentä runoilijaa lähetti satakymmenen runoa. Antologia julkistettiin tänä kesänä Valkeakoskella Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä.

Parhaillaan runokilpailun jury odottelee uusia runoja, joita voi lähettää syyskuun loppuun 2016 saakka. Seuraava kapinarunoilta järjestetään Stadin työväenkirjallisuuspäivien aikana marraskuun alussa. Sinne kutsutaan runoja lähettäneitä lukemaan oman runonsa.

RUNO ON JÄSENTÄMISTÄ

Mistä tämän päivän kapinaruno kertoo? Järjestäjien määritelmän mukaan runo voi kapinoida miestä, naista, omistajia tai poliitikkoja vastaan. Myös elämän näköalattomuus tai pessimismi voi olla aiheena.

Runon tyylillä ei ole väliä. Se voi olla perinteinen yleisen käsityksen mukaisesti, mutta se voi olla myös vaikka räppi.

– Runojen kirjoittaminen on parhaimmillaan jäsentämistä, Särkelä sanoo.

Jäsentämisellä hän tarkoittaa kirjoittajan oman elämän palasten yhteensovittamista tai yhteiskunnallisten ilmiöiden hahmottamista.

Marraskuun kapinarunoiltaan Jussi Särkelä odottaa tekstejä sellaisiltakin kirjoittajilta, jotka eivät ole aiemmin ajatelleet kapinoivansa. Runolla voi kapinoida.

Teksti: Merja Leskinen
Kuva: Riitta Särkelä

 

6. syys, 2016

Kapinaruno I -kirja tilattavissa osoitteessa, kirsti.lumiala@gmail.com tai suoraan Työväenliikkeen kirjastosta Sörnäisistä.