Talous

16. touko, 2021

TALOUS KUNTOON

Kuntavaalit osuvat poikkeukselliseen taitekohtaan. Seuraavalla valtuustokaudella talous täytyy sopeuttaa koronan jälkeiseen aikaan ja sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin. Covid-19-viruksen aiheuttamien kompensaatioiden vuoksi Vantaa velkaantui. Sopeuttamista helpottanee koronan jälkeen todennäköisesti syntyvä kulutuksen nopea nousu ja elinkeinoelämän ripeä kasvu. Nämä on ennakoitavissa historiasta; aina kriisien jälkeen ihmiset ovat halunneet levätä rentoutuen, mikä on lisännyt kulutusta ja vahvistanut tuohon kysyntään vastanneiden yritysten toimintaa.

Positiivisista talousennakoinneista huolimatta olen samaa mieltä kuin Suomen Pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen. Hänen mukaansa korona-aikana pitää elvyttää, mutta samalla täytyy pitää takaraivossa se, miten päästään takaisin kestävän kehityksen uralle. ”Sen pitää olla aina mielessä, että lopulta sopeutuspäätökset tulevat tehtäväksi”, Liikanen sanoo ja jatkaa: ”Vuonna 2023 se on edessä.”

Vantaan velka kasvaa koronarasitteen vuoksi asukasta kohti mitattuna vuodesta 2020 vuoteen 2024 neljälläsadalla eurolla siten, että kolmen vuoden päästä velka on 4 021 euroa asukasta kohti. Tällä vielä pärjätään, mutta on noudatettava tarkan euron politiikkaa. Taloudenpito edellyttää kokeneita osaajia.

Kun sanon ”tällä vielä pärjätään”, tarkoitan, että tätä velkaa voidaan maksaa tinkimättä vanhustenhuollosta, lasten päiväkodeista, kouluista ja niistä tehtävistä, joita vaaliohjelmaani olen kirjannut.

On näet otettava huomioon, että jos SOTE tulee, Vantaan sote-palveluiden tulee olla mahdollisimman hyvässä kunnossa. Sote-hyvinvointialueet ottavat lähtökohdakseen olemassa olevan palvelutason. Ne eivät saa valtiolta rahoitusta palveluiden parantamiseen, vaan ylläpitoon.

On siten hyvä, että Vantaalla panostetaan jo tehtyjen suunnitelmien mukaisesti sellaisiin tulevaisuusinvestointeihin, kuten terveyskeskukset ja hyvinvointikeskuksen, perhekeskukset ja päihdehuollon yksiköt. Olemassa oleviin sote-palvelutiloihin suunnitellut korjausinvestoinnit on myös tehtävä kiireimmiten.

Mahdollisuus tehdä muita tulevaisuusinvestointeja tulee mitata sillä, että ne eivät vaaranna yllämainittuja sote-investointeja. Jo päätetyt liikuntapuistosuunnitelma viedään toki loppuun ja aloitetaan uusia sitä myöten kun siihen on varaa. Liikuntapuistot ovat elimellinen osa hyvinvoivan väestön toimintaympäristöä. Niiden palvelut onkin pidettävä käyttäjilleen maksuttomina.

Kaupunkilaisten arjen tulee olla turvallista ja sujuvaa.