26. elo, 2021

VALTUUSTO KOKOONTUI 23.8.

Valtuusto valitsi itselleen puheenjohtajiston; puheenjohtajaksi Antti Lindtman (sd) ja varapuheenjohtajaksi Lauri Kaira (kok). Kaupunginhallituksen puheenjohtajana jatkaa Sari Multala (kok) ja varapuheenjohtajana Säde Tahvanainen (sd). Valtuusto valitsi lautakunnat ja muut toimielimet.

Henkilökohtaisesti kauden ensimmäinen kokous oli sykähdyttävä. Minua muistettiin 70-juhlavuoteni merkeissä. Minua onnittelivat valtuuston varapuheenjohtaja Lauri Kaira ja kaupunginjohtaja Ritva Viljanen, kuvassa.

Itse tavoittelin tehtäviä omalta osaamisalueeltani. Yksi niistä, sosiaali- ja terveyslautakunta, oli ulottumattomissani. Syy: se lopettaa toimintansa, kun sosiaali- ja terveysasiat siirretään Vantaa-Kerava hyvinvointialueelle vuoden 2023 alussa. Valtuusto päätti, että sosiaali- ja terveyslautakunta jatkaa entisellä kokoonpanolla, puheenjohtajanaan Pirkko Letto (sd). Lautakunnalla on tärkeä tehtävä palvelujen siirtovaiheessa kaupungilta hyvinvointialueelle.

Minut valittiin tarkastuslautakuntaan (tästä tarkemmin alla). Syyskuussa minut tullaan tehdyn sopimuksen mukaisesti valitsemaan VAV Yhtymä Oy:n ja VAV Asunnot Oy:n hallitusten puheenjohtajaksi. Joka viides vantaalainen asuu VAV:n asunnossa. He saavat säännöllisesti VAV:n julkaiseman Vavilla-lehden.

Asuntopolitiikka ja erityisesti sosiaalinen asuntopolitiikkaa on ollut tehtävissäni aina korkealla sijalla. Olen ollut mukana rakentamassa useita palvelu- ja asuintaloja ympäri Suomea ja luomassa säätiön, jossa asumiseen yhdistetään asukkaiden tarvitsemat palvelut, Asumispalvelusäätiö Aspan.

Lisäksi minut valitaan lähiviikkoina (en tiedä tarkkaa aikaa) kuntayhtymä Etevan hallituksen varapuheenjohtajaksi. Tästä enemmän alla.

TARKASTUSLAUTAKUNTA

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida kaupunginhallituksen ja muiden kaupungin viranomaisten ja sen tytäryhtiöiden onnistumista niissä päätöksissä, joita valtuusto on tehnyt. Arviointitehtävä vaatii jokaiselta lautakunnan jäseneltä erityistä paneutumista kaupungin kaiken toiminnan tarkasteluun. Lain mukaan lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla varsinaisia kaupunginvaltuutettuja. Vantaan hallintosäännön mukaan jokaisen lautakunnan jäsenen tulee olla varsinainen valtuutettu.

Lautakunta antaa valtuustolle lain edellyttämät selvitykset, mutta se voi antaa sille muitakin tarpeelliseksi katsomiaan selvityksiä.

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella kunnanhallituksen sijasta valtuustolle hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tämä on ainoa poikkeus kunnanhallituksen valmisteluvastuusta.

Tarkastuslautakunnan keskeisin tehtävä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnan ja talouden tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla sekä arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista.

Tarkastuslautakunta myös valmistelee tilintarkastuspalvelujen hankinnan valtuustolle ja huolehtii kunnan ja tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunta valvoo sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuksien noudattamista ja antaa ilmoitukset tiedoksi valtuustolle.

Tarkastuslautakunta laatii arviointisuunnitelman ja antaa valtuustolle kultakin vuodelta arviointikertomuksen, jossa esitetään arvioinnin tulokset. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä.

Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimenpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin vihreiden edustaja ja varapuheenjohtajaksi perussuomalaisten edustaja. Pidän näitä valintoja osuvina. Perussuomalaisten taholta kuulee usein väitteitä kaupungissa tehtävistä väärinkäytöksistä. Nyt heillä on erityinen asema puuttua näihin heidän olettamiinsa väitteisiin.

Osa vihreistä asennoituu samalla tavalla. Vaalikamppailun aikana eräs vihreä ehdokas esiintyi erittäin aggressiivisesti mm. Martinlaakson ostarilla sosialidemokraatteja kohtaan väitteillä demarien tekemistä taloudellisista väärinkäytöksistä. Tämän vihreä nuoren rouvan käytös oli ainoa vaalien alla kokemani henkilökohtainen hyökkäys. Nyt heillä on tarkastuslautakunnan puheenjohtajan paikka. Toivon häneltä tarkkaa paneutumista tehtäväänsä. Tuen häntä siinä.

Tarkastuslautakunnassa ryhmätovereitani ovat Naima el Issaoui ja Hussein al-Taee.

KUNTAYHTYMÄ ETEVA

Eteva kuntayhtymä on yksi Suomen suurimmista vammaisalan osaamiskeskuksista. Tuotamme palveluja erityistä tukea tarvitseville henkilöille Etelä-Suomen alueella sekä valtakunnallisesti. Etevan slogan on ”Meillä kaikilla on oikeus elää erilaista, omannäköistä elämää. Etsitään yhdessä sinun arkeesi sopiva apu”.

Etevan tehtävänä on järjestää ja tuottaa voimassa olevan lainsäädännön
mukaisesti vammaispalveluja ja muita jäsenkuntien kuntayhtymältä tilaamia sekä toimialaan soveltuvia sosiaali- ja kuntoutusalan ja erityisopetuksen palveluja. Kuntayhtymä huolehtii niistä kuntayhtymän toimialaan kuuluvista tehtävistä, jotka laissa on mahdollisesti määrätty sairaanhoitopiirien kuntayhtymien tehtäväksi ja joiden hoitamisesta kuntayhtymä ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ovat sopineet.

Kuntayhtymä Eteva voi tuottaa toimialaansa kuuluvia tai sitä tukevia palveluita myös muiden kuin jäsenkuntien tilauksesta. Kuntayhtymällä voi olla yhtymäkokouksen perustamia liikelaitoksia ja se voi olla osakkaana osakeyhtiöissä ja jäsenenä muissa yhteisöissä, joiden toiminnalla edistetään kuntayhtymän tehtäväalaa.

Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat: Asikkala, Askola, Espoo, Forssa, Hanko, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Hollola, Humppila, Hyvinkää, Hämeenlinna, Iitti, Inkoo, Janakkala, Jokioinen, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kärkölä, Lahti, Lapinjärvi, Lohja, Loppi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila, Padasjoki, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Riihimäki, Sipoo, Siuntio, Sysmä, Tammela, Tuusula, Vantaa, Vihti ja Ypäjä.

Etevassa olen ainoa Vantaan edustaja.

11. heinä, 2021

Valtuustoryhmien välinen sopimus luottamushenkilöpaikkojen jakamisesta 2021–2025

Kuntavaaleissa 2021 Vantaan kaupunginvaltuustoon valittuja valtuutettuja edustavien ryhmien (Kokoomus, Sosiaalidemokraatit, Perussuomalaiset, Vihreät, Vasemmistoliitto, Keskusta, Kristillisdemokraatit, Liike Nyt ja RKP) välillä on solmittu luottamushenkilöpaikkojen jaosta vuosiksi 2021–2025 seuraavaa:

Luottamushenkilöpaikat 2021−2025

Liitteenä 1 on ryhmien välillä neuvoteltu luottamushenkilöpaikkojen jako niihin luottamustehtäviin, joista ryhmillä oli allekirjoitushetkellä tiedossa tai joiden perustamisesta oli päästy yhteisymmärrykseen ryhmien kesken.

Jakotaulukko

Liitteenä 2 on jakotaulukko, josta ilmenevät Porvariryhmän (Kokoomus ja RKP), SDP:n, PS:n, Vihreiden, G6:n (Keskusta, Kristillisdemokraatit ja Liike Nyt) ja Vasemmistoliiton keskinäiset vertailuluvut laskettuna kuntavaalien 2021 äänimäärien perusteella.

Liitteen 1 luottamushenkilöpaikat on joitakin yhteisesti sovittuja poikkeuksia lukuun ottamatta jaettu jakotaulukon mukaisesti.

Jakotaulukkoa käytetään pohjana koko vaalikauden jaettaessa ja määriteltäessä paikkoja. Lisäksi kirjattiin, että kukin ryhmä voi paikkajaon jälkeen vaihtaa tai luovuttaa kaavan mukaisia paikkoja niin halutessaan.

Valtuutetun siirtyminen toiseen ryhmään tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ei muuta vaalituloksen mukaan laskettua jakotaulukkoa. Lisäksi ryhmät sopivat, että toiseen ryhmään siirtyvälle valtuutetulle annetaan vahva suositus luopua luottamushenkilöpaikoista, joihin vanha ryhmä on hänet nimennyt.

Tasa-arvolain toteutus

Tasa-arvolain toteutuksesta eri jakokaavoilla ryhmien kesken on laadittu liite 3.

Jos jakokaavasta on poikettu tai luottamushenkilöiden kokonaismäärä ei löydy taulukiosta, on ryhmän, jolla on parillinen määrä paikkoja, jaettava paikat molempien sukupuolten kesken. Muut paikat sovitellaan ryhmien kesken tasa-arvolain noudattamiseksi valintatilanteessa. Tämä edellyttää, että ryhmät ovat varautuneet esittämään joissain tapauksissa tehtäviin sekä miehiä että naisia.

Valtuutettujen määrä lautakunnissa

Hallintosäännön (8 luku 4 §) mukaan valtuutettujen määrä lautakunnissa on vähintään 40 prosenttia varsinaisista jäsenistä. Tämän toteuttamiseksi on liitteenä 4 taulukko, jota noudatetaan valintoja tehtäessä.

Valtuustoryhmien yhteinen tahtotila on käynnistää nopeasti valmistelu hallintosäännön 8 luvun 4 § päivittämiseksi siten, että 40 prosenttiin laskettaisiin mukaan valtuustoryhmän kaksi ensimmäistä varavaltuutettua. Muutokset on valmisteltava siten, että päätökset voidaan tehdä 23.8.2021 valtuuston kokouksen alussa ennen luottamuselinten valintaa.

Muut sovitut asiat

Luottamushenkilöpaikkajaon lisäksi ryhmät sopivat liitteen 5 mukaisista talous- ja strategialinjauksista.

Vanhusneuvostossa on jakokaavan perusteella 11 paikkaa, jotka ryhmät täyttävät omien viiteryhmiensä eläkeläisjärjestöjen edustajista. Lisäksi vanhusneuvostossa voi olla erikseen nimettyjen muiden eläkeläisjärjestöjen edustajia. Vanhusneuvoston toimintasääntö uusitaan vastaamaan kuvattua paikkajakoa.

Vanhusneuvostossa on yhteensä 12 varsinaista jäsentä, joista puolueet liitteen 1 mukaisesti nimeävät 11 jäsentä. Vanhusneuvostojen sääntöjen mukaisesti veteraanijärjestöt nimeävät vanhusneuvostoon yhden jäsenen. Ryhmät sitoutuvat nimeämään neuvostoon jäseneksi yli 65-vuotiaita jäseniä. Lisäksi ryhmien välillä sovitaan, että vanhusneuvosto kutsuu puhe- ja läsnäolo-oikeudella asiantuntijoiksi seuraavien eläkeläisjärjestöjen edustajat ja varaedustajat KH:n 12.8.2019 § 19 päätöksen mukaisesti:

  • · Eläkeliitto (varsinainen ja varaedustaja)
  • · Eläkeläiset ry (varsinainen ja varaedustaja)
  • · Eläkkeensaajat ry (varsinainen ja varaedustaja)
  • · Kansalliset Seniorit ry (varaedustaja Svenska Pensionärer rf)
  • · Vantaan Kristilliset eläkeläiset ry (varaedustaja Julkisen alan eläkeläiset ry)
  • · Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry (varsinainen ja varaedustaja)

Kaupunkitilalautakunnan puheenjohtajuus on lähtökohtaisesti Porvariryhmällä ja varapuheenjohtajuus Sosiaalidemokraateilta. Jos sosiaali- ja terveyslautakunta lakkautetaan toimielimenä vaalikauden aikana sote-uudistuksen seurauksena, siirtyy kaupunkitilalautakunnan puheenjohtajuus Sosiaalidemokraateille ja varapuheenjohtajuus Porvariryhmälle.

Kaupunginhallituksen konsernijaostossa on 11 paikkaa, jotka on jaettu liitteen 2 jakokaavan mukaan. Tämän lisäksi vasemmistoliitto saa nimetä jaostoon edustajan, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus. Edustajalle valitaan myös varajäsen.

Selvyyden vuoksi todetaan, että hallintosäännön mukaan valtuustovaliokunnan jäseninä ovat valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Lisäksi valtuustovaliokunnassa on yhdeksän muuta jäsentä – yksi jäsen jokaisesta valtuustoryhmästä. Valtuustovaliokunnan kokouksiin osallistuvat lisäksi asiantuntijoina kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat sekä kulloinkin asian käsittelyn kannalta tarvittavat henkilöt.

Niin ikään selvyyden vuoksi todetaan, että kaupunginhallituksen ja -valtuuston puheenjohtajistolla sekä vantaalaisilla kansanedustajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus edunvalvontatoimikunnan kokouksissa.

Kiinteistö Oy Tiedepuiston hallitukseen nimetään vuosiksi 2021–2025 seitsemän hengen hybridihallitus, joka koostuu kuudesta poliittisten ryhmien nimeämästä henkilöstä sekä yhdestä virkamiehestä.

Luottamuselimissä, joiden kohdalla lukee kaikki ryhmät mukaan, tarkoitetaan kokoonpanoa, jossa kahdella suurimmalla ryhmällä (Porvariryhmä ja SDP) on kaksi paikkaa ja kaikilla muilla yksi. Lisäksi tällaisiin elimiin voidaan nimetä kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtajille puhe- ja läsnäolo-oikeus.

Kaupunginhallitus päättää edustajat eri toimielimissä järjestäytymisensä jälkeen. Kaupunginhallituksen edustajia valittaessa eri toimielimiin pyritään siihen, että kaikki neuvotteluryhmät saavat varsinaisia tai varapaikkoja.

Valtuustoryhmät toteavat, että asetettaessa ehdokkaita kaupungin tytäryhteisöjen hallituksiin on kokoonpanossa otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.

Ryhmät sitoutuvat ilmoittamaan Liitteen 1 mukaiset esityksensä toimielinten luottamushenkilöiksi 16.8.2021 mennessä erikseen annettujen ohjeistusten mukaan.

VALTUUSTOSOPIMUKSEN TALOUS- JA STRATEGIALINJAUKSET

30.6.2021

Päättäessään Vantaan luottamushenkilöpaikkojen jaosta vuosiksi 2021–2025 allekirjoittaneet valtuustoryhmät ovat sopineet seuraavista talouslinjauksista sekä kaupunkistrategian painotuksista valtuustokaudelle 2021–2025.

Keskeiset talouslinjaukset

Vantaan talouden kehittämisen perimmäisenä tavoitteena on vantaalaisten kestävä hyvinvointi.

Verorahoitus

• Kunnallisveroprosentti pidetään nykyisellä 19,00 prosentin tasolla
o Sote-uudistuksen myötä Vantaan kunnallisveroprosentti laskee valtakunnallisesti määritellyn verran.

• Yleistä ja vakituiseen asuinrakennukseen kohdistuvaa kiinteistöveroprosenttia ei nosteta
o Mahdolliset valtuustokauden aikana tulevat ja kaupunkia velvoittavat lakisääteiset muutokset toteutetaan.

Käyttötalous

• Vuosikate on keskeinen tunnusluku ja elementti käyttötalouden tasapainottamisessa. Vuosikatetta nostetaan vuosittain valtuustokauden päättymiseen mennessä, jotta perusinvestoinnit (n. 150 milj. euroa vuosittain) pystytään rahoittamaan ilman nettolainanoton kasvua. Vuoden 2025 vuosikatetavoite vähintään 130 milj. euroa.

• Toimintamenojen kasvua rajoitetaan ja tuottavuutta parannetaan vuosittain:

o Toimintamenojen kasvu noudattaa enintään seuraavan
   tuottavuuskaavan mukaista prosenttia:

▪ Väestönkasvun %-muutos + Peruspalvelujen hintaindeksin %-muutos
- Tuottavuuden parantaminen 0,5 prosenttiyksikköä = Kasvuprosentti

o Kasvuprosenttia käytetään tavoitteellisena lukuna
   talousarviovalmistelussa koko Vantaan toimintamenojen kehitystä
   arvioitaessa.

o Kuntien uudet lakisääteiset tehtävät ja sisäisten vuokrien
   muutokset tarkastellaan erikseen, niissä vastaavat tulot
   kompensoivat menojen kasvua.

• Vantaa pyrkii myymään aiempaa aktiivisemmin tarpeetonta omaisuuttaan. Omaisuuden myynnistä valmistuu vuoden 2021 syksyllä ohjelma, jolla linjataan mm. vapaa[1]ajankiinteistöjen, uuden toimitalon myötä vapaaksi jäävien kiinteistöjen ja muiden mahdollisten tarpeettomaksi jääneiden omaisuuserien myynnistä ensisijaisesti kaupunkikonsernin ulkopuolelle.

• Sote-uudistuksen toteutuessa kaupunki laatii suunnitelman, jolla myydään hyvinvointialueelle vuokrattavat kiinteistöt ja asunnot joko täysin ulkopuoliselle taholle tai osittain kaupungin konserniyhtiölle, jos siitä on saatavissa hyötyä.

Investoinnit

• Kaupungin omien investointien (pl. mahdollinen ratikkahanke) omarahoitusosuus vuosina 2022–2025 on yhteensä enintään 600 milj. euroa.

• Ratikkainvestoinnista tehdään mahdollinen investointipäätös suunnittelun valmistuttua vuonna 2023. Ratikasta ei tehdä päätöksiä osana valtuustosopimusta, koska suunnittelu on kesken, eikä hankkeen meno- ja tuloarvioista ole saatavilla lopullisia arvioita.

Pitkäaikaisen lainakannan tavoitteet

• Kaupungin pitkäaikainen asukaskohtainen lainamäärä enintään 4200 e/asukas 31.12.2025 (ilman mahdollista ratikkahanketta).

• Konsernin pitkäaikaiselle lainamäärälle ja ulkopuolisille rahoitusvastuille asetetaan valtuustokauden strategiassa tavoitetaso.

Muutokset toimintaympäristössä

• Lakiesityksen mukaisen sote-uudistuksen toteutuessa ensimmäisenä vuonna kaupungin talouden tasapaino pysyy ennallaan, mutta uudistuksen jälkeisinä vuosina se tuottaa lisähaasteita kaupungin vuosikatteen kehitykselle ja sitä kautta investointien rahoitukselle. Valtuustokauden taloustavoitteita tarkennetaan tarvittaessa sote-uudistuksen toteutuessa.

• Taloustavoitteita voidaan arvioida uudelleen myös, jos taloudellisessa toimintaympäristössä tapahtuu muita olennaisia muutoksia.

Muut kaupunkistrategiaan liittyvät linjaukset

• Vantaa kehittää voimakkaasti kaupunkikeskustojaan. Jokaiselle uudelle ja vanhalle kaupunkikeskustalle luodaan osana uutta valtuuston strategiaa oma kehittämisohjelma sekä vastuuvirkamies. Kehittämisohjelmien tavoitteena on edistää uusien ja vanhojen keskusten ja asuinalueiden kaupunkikehitystä, asuinviihtyvyyttä, palveluja sekä edistää alueiden osallisuutta. Tuloksista raportoidaan vuosittain myös kaupunginvaltuustolle.

• Hyvinvointialueen perustamisen jälkeen kehitetään Vantaata koulutuksellisena, sivistyksellisenä, kulttuurisena ja elinvoimaisena kaupunkina. Vantaa asettaa yhdeksi keskeiseksi strategiseksi tavoitteekseen vantaalaisten koulutustason noston, osaamisen kehittämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn. Erityistä huomioita on kiinnitettävä lasten- ja perheiden palveluihin, lukutaidon kehittämiseen sekä riittävään lisätukeen niissä kouluissa, joissa oppimistulokset ovat heikommat. Vantaa tähtää pääkaupunkiseudun lapsiystävällisimmäksi kaupungiksi.

• Koronan jäljiltä Vantaan työttömyys on suurten kaupunkien korkein. Osana kaupungin uutta strategiaa päivitetään kaupungin kasvu- ja elinvoimaohjelma. Ohjelman päivitykseen osallistetaan vantaalaiset yritykset ja muut sidosryhmät laajasti. Elinvoimaohjelman päivittämiseksi asetetaan erillinen toimikunta. Lisäksi käynnistetään valmistelu, jossa konsernijaoston roolia vahvistetaan työllisyys- ja elinvoima-asioiden ”lautakuntana”.

• Vantaan kulttuurilinjaukset 2021–2030 otetaan aktiiviseen käyttöön kaupungin toiminnassa. Kaupunkikulttuurin avulla lisätään Vantaan veto- ja pitovoimaa.

• Vantaan maa- ja asuntopoliittinen ohjelma päivitetään osana uuden valtuuston strategiaa. Osana ohjelmaa kaupunki lisää pientalotonttien kaavoitusta ja luovutuksia sekä huomioi vantaalaisten monipuoliset tarpeet uusille asunnoille.

• Koronakriisi on iskenyt kovaa muun muassa lapsiin, nuoriin ja ikäihmisiin. Uudelle valtuustolle annetaan valtuustokauden alussa selvitys siitä, miten koronan aiheuttama mielenterveys-, hoito-, hoiva-, oppimis- sekä muu palveluvelka saadaan kurottua kiinni. Selvitykseen tulee sisällyttää myös arvio lisärahoituksesta, jolla toimenpiteitä voidaan käynnistää jo syksyllä 2021. Selvityksen pohjalta laaditaan pitkäjänteinen toimenpideohjelma valtuustokaudeksi.

• Vantaa on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2030. Uusi valtuusto sitoutuu tähän tavoitteeseen ja jatkaa Resurssiviisas Vantaa -ohjelman toimenpiteiden toteutusta ja seurantaa. Ohjelman kehittämis- ja päivitystarpeet arvioidaan valtuustokauden lopussa, jos asetettuihin tavoitteisiin ei olla pääsemässä.

• Osana strategian valmistelua laaditaan pitkän aikavälin strategia mittareineen lähiluonnon ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

• Koulurauha on turvattava kaikille oppilaille. Emme suvaitse kouluväkivaltaa tai syrjintää. Vantaalla tulee puuttua kaikkeen kiusaamiseen, kouluttaa opetushenkilöstöä sekä panostaa ennalta ehkäisevään työhön. Myös hyvää ja tavoitteellista yhteistyötä sisäilmaongelmien ratkaisemisessa jatketaan.

• Kaupunki toteuttaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa eikä lomauta tai irtisano henkilöstöään säästötoimena. Kaupunki kehittää henkilöstön hyvinvointia ja Vantaan houkuttelevuutta työnantajana.

• Vantaan strategian valmistumisen jälkeen valtuustoryhmät arvioivat tarvetta perustaa poliittisia seurantaryhmiä seuraamaan strategisten tavoitteiden toteutumista sekä toimikuntia valmistelemaan strategiaan liittyviä ohjelmia.

• Valtuustotyön perustana on avoimuus ja yhteistyö. Kuntalaisia kuullaan ja heitä osallistetaan päätöksenteon eri vaiheissa.

27. kesä, 2021
 

SDP:N VALTUUSTORYHMÄN 2017-2021 TILINPÄÄTÖS

KUVA: Kuva on otettu ryhmän kokoontumisille varatusta huoneesta, joka on nimeltään Martinlaakso. Miten satunkaan istumaan pöydän päässä.

SDP:n valtuustoryhmä on toiminut viimeiset neljä vuotta Vantaan päätöksenteon ytimessä suurimpana valtuustoryhmänä. Onnistuimme toteuttamaan 2017 kuntavaalien lupauksemme.

Olemme turvanneet Vantaan kaupungin talouden vakauden siitäkin huolimatta, että koronaepidemian vaikutukset iskivät jo viime vuonna kovaa. Kriisi vaikuttaa myös tuleviin vuosiin. Vantaalla tehdään monet asiat jo nyt tehokkaasti ja pienillä resursseilla, siksi meille on ollut tärkeää panostaa myös kaupungin henkilöstöpolitiikan laatuun ja työntekijöiden hyvinvointiin.

Olemme puolustaneet vantaalaisten oikeutta hoivaan ja hoitoon, lisänneet käsipareja vanhuspalveluihin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin - unohtamatta viime syksyn budjettineuvotteluissa mm. Havurastin ja Myyrastin toiminnan turvaamista.

Olemme palauttaneet oikeuden subjektiiviseen varhaiskasvatukseen ja huolehtineet, että kouluissa ja päiväkodeissa on voitu oppia riittävän pienissä ryhmissä. Sisäilmakorjauksia on edistetty määrätietoisesti. SDP:n aloitteesta Vantaalla on toiminut työtä seurannut sisäilma-asiain neuvottelukunta.

Olemme vaatineet, että Vantaan eri asuinalueita kehitetään tasavertaisesti. Lisäksi olemme pitäneet huolta siitä, että Vantaa on kasvanut ratojen varsille, luonto-arvoja ja lähiluontoa kunnioittaen ja, että asukkaiden ja järjestöväen ääntä kuultiin valmistuneessa yleiskaavatyössä.

Uusi valtuustokausi alkaa kuntavaalien jälkeen kakkossijalta. Tämä tarkoittaa, että sosialidemokraattien on pystyttävä taitavalla politiikalla viemään läpi meille tärkeät kysymykset myös jatkossa. Niitä tulevat edelleen olemaan lähiöt, ennaltaehkäisevä työ, vanhus- ja terveyspalvelut, koulutus, perheet ja ilmastotyö. Tässä työssä tulemme tarvitsemaan myös teidän jokaisen panosta.

Neuvottelut valtuustokauden paikoista ja poliittisista kysymyksistä ovat käynnistymässä puolueiden kesken. Kunnallisjärjestö informoi ja päättää paikoista myöhemmin kesäkaudella. Uusi valtuusto kokoontuu ensimmäiseen valtuuston kokoukseen 23. elokuuta.

Luopuva valtuustoryhmämme on toiminut koko neljän vuoden ajan aktiivisesti, toinen toistaan tukien, avoimesti ja kehittävällä otteella hyvässä yhteishengessä. Lämmin kiitos tästä onnistuneesta valtuustokaudesta kuuluu tietenkin kaikille valtuustoryhmämme jäsenille, lautakuntien ahkerille puurtajille sekä tietenkin sinulle vantaalainen demari!

Tiiviillä yhteistyöllä myös seuraavat neljä vuotta tulevat varmasti onnistumaan hienosti!


Minna Räsänen
puheenjohtaja
sosialidemokraattinen valtuustoryhmä


Säde Tahvanainen
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja

22. kesä, 2021

VALTUUSTORYHMÄN JOHTOKOLMIKKOON

Sd-valtuustoryhmä kokoontui 21.6. Ryhmään kuuluu kuusitoista varsinaista valtuutettua ja kuusi varavaltuutettua. Ryhmän ensimmäisen kokouksen kutsuu aina kunnallisjärjestön hallitus. Sen puheenjohtaja Tarmo Parviainen avasi kokouksen.

Ryhmä valitsi itselleen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Puheenjohtajaksi valittiin Minna Räsänen ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Pirkko Letto ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Jussi Särkelä.

Kokous keskusteli ryhmän toiminnasta alkavan kauden alussa ja hahmotteli suuntaviittoja tulevalle valtuustokaudelle.

Seuraavaksi alkavat neuvottelut luottamushenkilöpaikoista kokoomuksen ja muiden ryhmien kanssa. Demarit ovat uudessa tilanteessa, koska emme ole enää valtuuston suurin ryhmä. Neuvottelupuitteet määrittelee kokoomus.

Kuvassa olen Minnan kanssa. Pirkko kokousti etänä.