Blogi

21. marras, 2021

19.-21.11.2011 viikonvaihteen Vantaan Sanomissa julkaistiin kirjoitukseni ”Kaupungin talous toimii eri logiikalla kuin yksityishenkilön”.

VANTAAN TALOUS ON KUNNOSSA

Vantaan Sanomien mielipidekirjoituksissa on herätetty epäluottamusta Vantaan luottamushenkilö- ja toimihenkilöjohtoon. Ikään kuin Vantaalla ei osattaisi hoitaa taloutta. On hyvä tiedostaa, että julkinen talous toimii eri logiikalla kuin yksityishenkilön rahapussi.

Kunnat keräävät rahoitusta verotuksella ja maksuilla sekä saavat valtiolta rahoitusta valtionosuuksina. Lisäksi otetaan velkaa peruspalveluiden ja kaupunkiympäristön rakentamiseen. Ilman velanottoa  ei kyettäisi investoimaan päiväkoteihin, kouluihin, terveyskeskuksiin ja liikunnan suorituspaikkoihin. Tuotto investoinneista lasketaan kaupunkilaisten hyvinvoinnissa. Vantaan velkataso on laskenut ja on terveellä tasolla, kuntien keskitasoa.

Vantaan konsernin velat muodostuvat kaupungin omista suorista veloista sekä kaupungin yhtiöiden veloista, pääosin kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisesta. Kaupungin omistamien yhtiöiden velkojen takuuna on niiden omaisuus ja lisäksi kaupunki takaa yhtiöidensä velkoja. Jokainen asuntovelallinen tietää, että vaikka asunnon arvo vastaa otettua velkaa, sen lisäksi tarvitaan takaajia. On pelottelua väittää, että esimerkiksi VAV Yhtiöiden velat olisivat kaupungin talouden uhkana. Nyt turvataan myös pienituloisten ihmisen mahdollisuutta asua Vantaalla.

Kaupungilla on valtuuston hyväksymä investointiohjelma. Kaikkien valtuustoryhmien hyväksymän valtuustosopimuksen mukaan kaupungin investointien omarahoitusosuus vuosina 2022-2025 on enintään 600 miljoonaa eli se pysyy nykyisellä tasolla 125 miljoonassa per vuosi. Valtuustosopimus määrittelee asukaskohtaiseksi lainamääräksi enintään 4200 euroa vuoden 2025 lopussa.

Yllä mainittu investointiohjelma ei sisällä suunniteltavaa ratikkaa. Syy on selvä. On investointeja, jotka tuottavat suoraan tai välillisesti tuloja kaupungille. Tällä haavaa näyttää, että ratikan kohdalla näin tulee olemaan. Vantaan taloutta ratikka tukee välillisinä hyötyinä asukasluvun noustessa 80 000 ihmisellä seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana, pääosin ratikan varrelle.

Ratikan kustannus Vantaan kaupungille on tämän hetken arviona 267 miljoonaa. Tuon summan maksaminen ei tule olemaan ongelma, kun velan maksu ajoitetaan vaiheeseen, jolloin verotulot nousevat uusien asukkaiden maksamien verojen ansiosta.

Rakentamispäätös tehdän vasta tarkkojen selvitysten jälkeen vuonna 2023. Myös ratikkahankkeen kohdalla kaupungin luottamus- ja toimihenkilöorganisaatio on toiminut hyvin vastuullisesti. Isot hankkeet tulee tarkoin selvittää ennen päätöksentekoa. Itsekin teen päätöksen ratikan puolesta tai vastaan tuossa vaiheessa, kun faktat ovat selvillä.

Jussi Särkelä
kaupunginvaltuutettu, sd

20. marras, 2021

PUHEENI SDP:N PUOLUEVALTUUSTOSSA OULUSSA 20.11.2021
Vantaalla luotetaan tulevaisuuteen

Arvoisa toveri puheenjohtaja
Hyvät kuulijat

Vantaan kaupunginvaltuutettuna kiitän hallitusta ja sen sosialidemokraattisia ministereitä kuntien valtiolta saamasta korona- ja kuntatuesta. Samaan syssyyn totean, että korona jatkuu edelleen. Se aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia eri tavalla eri kunnille. Hallituksen kannattaa tukia jakaessaan ottaa tämä huomioon.

Kuten tiedämme Suomen päälentokenttä sijaitsee Vantaalla. Kentällä tapahtuvista testauksista on koitunut Vantaalle melkoiset kustannukset, vaikka valtio on niitä hyvin subventoinut. Hoitajia ei yksinkertaisesti riitä moneen paikkaan. Edessä on suuri työ koronan jälkivaikutusten hoitamisessa: sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitojonot, nuorten mielenterveysongelmat, perheiden ongelmien kärjistyminen, vain tärkeimmät mainitakseni.

Vantaalla eletään positiivisissa tunnelmissa. Katsomme luottavin silmin tulevaisuuteen. Hyvinvointialueuudistus on hyvissä kantimissa, vaikka siihen varatut rahat on jo pääosin käytetty. Tarvitaan lisärahoitusta. Huolta kannamme kaupungin tulevasta taloudesta. Verotulot vähenevät, mutta velat jäävät.

Muuttoliike kaupunkiin kasvaa ja tuo lisää elinvoimaa. Laskelmien mukaan kymmenen vuoden kuluttua meitä on 40 000 enemmän kuin nyt. Odotamme kovasti valtionosuusuudistusta ja että siinä huomioidaan Vantaan tilanne. Vantaalla puhutaan 120 eri kieltä, enemmän kuin missään toisessa kunnassa Suomessa. Vieraskielisen väestön palvelut tarvitsevat lähes kaksinkertaisen palveluajan ja tulkin käytön. Sille tulee kova hintalappu. Se pitää ottaa valtionosuuksissa huomioon.

On myös muistettava, että vieraskielisen väestön määrän kasvu tuo elinvoimaa viiveellä. Verotulot eivät kasva samassa suhteessa kuin maan sisäisen muuttoliikkeen kyseessä ollen. Vieraskielisten osuus työttömyyden kustannuksissa on muita suurempi.

Pääkaupunkiseudun työvoimapula herättää huolta. Suurta huolta. Toivon, että puolueen johto ja hallitus paneutuu tähän ongelmaa aivan erityisesti. Kyse on itseasiassa koko Suomen pärjäämisestä. Kevan teettämän tutkimuksen mukaan Uudellamaalla on sairaanhoitajien vajaus 3500, lähihoitajien vajaus 1100, sosiaalityöntekijöitä puuttuu 930, yleislääkäreitä 310 ja erikoislääkäreitä 220. Tiedetään myös, että esimerkiksi maankäytön ja kaavoituksen asiantuntijoista on suuri pula.

Lopuksi. Tämä tieto on varmasti tullut jo perille, hallitukselle. Varmuuden vuoksi totean silti, että esillä olevan kiinteistö- ja rakennuslain valmistelu pitää keskeyttää samantien. Esityksen pohjalta ei ole edellytyksiä jatkaa. Kuutoskaupungit, maakuntajohtajat, kuntaliitto sekä kaikki Uudenmaan kaupunginjohtajat ovat tästä yksimielisiä.

Toivotan pääministerillemme ja kaikille ministereillemme voimia jatkaa tärkeässä työssänne. Toivon, että lähellä oleva joulun tauko antaa teille aikaa rauhoittumiseen.

Kiitos